Wp/krl/Karjalan tašavalta

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | krlWp > krl > Karjalan tašavalta

Karjalan tašavalta (venäjäkši Респу́блика Каре́лия, Respublika Karelija, šuomekši Karjalan tasavalta) on Venäjän oša ili federatijosubjekti. Šen piälinna on Petroskoi (venäjäkši Петрозаво́дск, Petrozavodsk) ta šielä eläy 643 548 ristikanšua. Karjalan sussietoja ollah Leningradin aloveh, Vologdan aloveh, Arhangelin aloveh, Murmanskin aloveh ta iččenäini Šuomen valtivo. Tašavalta šijaiččou Luatokan, Onegan ta Vienanmeren rannalla.

Karjalan tašavallan nykyni piämieš on Artur Parfenčikov.

Istorija[edit | edit source]

Itä ta länši ollah šojittu Karjalašta ušeita kertoja šen istorijan aikana. 800-luvulla Luatokan rannalla luatiutu Muinais-Karjalan valtivo, kumpasen Ruočči hävitti vuotena 1293. Vuotena 1323 Ruočči ta Novgorod juattih Karjala Piähkenäšuaren rauhašša. 1700-luvulla Ruočin Karjala joutu Venäjällä.

Vuotena 1923 Neuvoštoliitto perušti alovehesta Karjalan autonomisen sosijalistisen neuvoštotašavallan, kumpani vuotena 1940 muutettih Karjalais-šuomelaisekši sosialistisekši neuvoštotašavallakši. Jatkošovan aikana Šuomi poloni puolen Karjalua, ka joutu myöštymäh vuotena 1944. Karjalašta tuli tuaš vuotena 1956 Karjalan ASNT. Nykyni autonomini Karjalan tašavalta šynty 13. pimiekuuta 1991.

Muantieto[edit | edit source]

Piäjärvi
Meččyä Karjalašša

Karjalan tašavalta šijaiččou Venäjän luotehisošašša ta kuuluu Luotehiseh federatijopiirih. Tašavallan šuvista ošua Repolašta ta Porajärveštä šuveh kuččutah Aunukšekši. Pohjasta ošua kuččutah Vienakši, ta šieltä on kerätty piäoša Kalevalan runoloista. Pohjasešša šen rajana on Murmanskin aloveh, šuvešša Leningradin ta Vologdan alovehet, ijäššä Arhangelin aloveh. Koillisešša Karjalan tašavalta rajottuu Vienanmereh, kumpasen rantaviivua šillä on 630 kilometrie. Länneššä sussietana on Šuomi, kumpasen kera Karjalalla on 798 kilometrie čerie. Tašavallan piälinna ta šuurin linna on Petroskoi (šuomekši niise Äänislinna), kušša melkein koko Karjalan väještö eläy.

Karjalan tašavallan pituhuš pohjosešta šuveh on 660 kilometrie ta levevyš 424 kilometrie. Korkehin kohta on 576,7 metrie korkie tunturi Nuoruni. Matka Petroskoista Moskovah on 925 kilometrie, Piiterih 401 kilometrie, Murmanskih 1050 kilometrie ta Helsinkih 703 kilometrie.

Karjalan tašavallan pinta-ala on 180 520 nelijökilometrie, mi on 1,06 prosenttie Venäjän Federatijon pinta-alašta ta läš puolet Šuomen pinta-alašta. Tašavallašša on äijä järvijä ta meččie, ta šitä kuččutahki toičči "kallivoijen, järvien ta meččien muakši". Yli puolet alovehešta on meččyä, nel'l'äšoša vettä ta viiješoša šuota. Karjalašša on kaikkieh 27 000 jokie ja 60 000 järvie, kumpasista Luatokka ta Onega ollah Europan šuurimmat järvet. Niittyö (niittuo) on vain 1 % pinta-alasta. Šuurin oša mečäštä on valtivon omissukšešša, ta puun kokonaismiäräkši on arveltu 807 miljounua kuutivometrie. Karjalašta löytyy 50:tä eri kaivannaista.

Karjala šijoittuu 60-70 pohjosen levevyšpiirin välih. Tašavallan ilmaštoh vaikutetah Arktikka ta Pohjos-Atlantti. Talvella keškilämpötila on -13°C, kešällä +14–16°C. Vuuvven šajemiärä vaihtelou 450 ta 740 millimetrin välillä. Keškimiäräni ilmanpaino Karjalašša on 748–758 elävähopiemillimetrie.

Alovehjako[edit | edit source]

Karjalan tašavallašša on 16 kunnallišpiirie ta kakši linnapiirie.

Piiri Kešuš Pinta-ala (km²) Eläjäluku Karelija numbered.png
1 Belomorskin piiri Šuomua 12930 21065
2 Kalevalan kanšallini piiri Uhtuo 13030 9470
3 Kemin piiri Kemi 7950 18604
4 Kontupohjan piiri Kontupohja 5940 41827
5 Lahenpohjan piiri Lahenpohja 2180 15273
6 Louhen piiri Louhi 22710 16746
7 Karhumäjen piiri Karhumäki 13730 34172
8 Mujehjärven piiri Mujehjärvi 18180 14613
9 Aunukšen kanšallini piiri Aunuš 3920 24962
10 Pitänrannan piiri Pitkäranta 2270 21931
11 Iänisenrannan piiri Petroskoi 4600 23246
12 Priäšän kanšallini piiri Priäšä 6430 16882
13 Puutošin piiri Puutoši 12660 24614
14 Segežan piiri Segeža 10640 45963
16 Šuojärven piiri Šuojärvi 13580 21117
15 Sortavalan piiri Sortavala 2190 32885
I Petroskoin linnapiiri Petroskoi 135 270601
II Koštamukšen linnapiiri Koštamuš 4046 30241

Linnoja ta kylie[edit | edit source]

Väještö[edit | edit source]

Karjalan tašavallan eläjistä šuurin osa on venäläisie (73 %), ka karjalaiset ollah šuurin vähemmistö 11 prosentilla. Tašavallašša on niise muita entisen Neuvoštoliiton alovehelta tullehie ta pieni vepšäläini vähemmistö. 614 000 henken väkiluvušta 81 prosenttie eläy kaupunkissa.

Karjalan tašavallašša paissah karjalua, venäjyä ta vähän šuomie. Karjala on Karjalan tašavallašša vain kotikieli ta šitä ei paissa kovuan äijän kojin ulkopuolella. Vuotena 2002 tašavallašša oli 35 100 karjalankielistä. Aunukšen eläjistä läš puolet pakajau yhä karjalua, ta viime vuosikymmeninä vienalaista elämäntapua ta runokylie on tahottu tietosešti eläyttyä.

Etniset ryhmät 1939 1959 1979 2002 2010
Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm %
venäläiset 296 529 63,2 412 773 63,4 522 230 71,3 548 982 76,6 507 654 78,9
karjalaiset 108 571 23,2 85 473 13,1 81 274 11,1 65 651 9,2 45 570 7,1
valkovenäläiset 4 263 0,9 71 900 11,0 59 394 8,1 37 681 5,3 23 345 3,6
ukrainalaiset 21 112 4,5 23 569 3,6 23 765 3,2 19 248 2,7 12 677 2,0
šuomelaiset 8 322 1,8 27 829 4,3 20 099 2,7 14 310 2,0 8 577 1,3
vepšäläiset 9 388 2,0 7 179 1,1 5 864 0,8 4 870 0,7 3 423 0,5
tatarit 3 088 0,7 2 692 0,4 2 609 0,4 2 629 0,4 1 888 0,3
puolalaiset 3 345 0,7 7 254 1,1 4 540 0,6 3 022 0,4 1 849 0,3
muut kanšallisuot 14 280 3,0 12 658 1,9 12 413 1,7 15 227 2,1 12 685 2,0

Aihiešta muuvvalla[edit | edit source]