Wp/krl/Karjalan kieli

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | krlWp > krl > Karjalan kieli
Jump to navigation Jump to search

Karjalan kieli[1] kuuluu uralilaisen kieliperehen šuomelais-ugrilaisen kielijoukkuon itämerenšuomelaiseh okšah. Kieltä paissah Venäjän Karjalašša, Tverissä ta Šuomešša. Še on kolmannekši šuurin itämerenšuomelaini kieli: enšimmäišenä kielenä šitä pakajau noin 35 000 ristikanšua ta 95 000 malttau kieltä.

Karjalan lähisie šukukielijä ollah Itämeren ympärillä käytetyt kielet: šuomi, lyydi, vepšä, inkeroini, vatja, viro ta liivi. Karjalan kieltä paissah tahi on paistu pitällä kapiella alovehella Venäjän Karjalašša Vienašta Aunukšeh, Šisä-Venäjällä Tverin kaupunkin ympäristöššä ta Valdain ta Tihvinän alovehilla šekä Šuomešša Raja-Karjalašša (Šalmin kihlakunnašša) ta Hietajärven, Kuivajärven ta Kuhmon Rimmin vienalaiskylissä. Nykyjäh karjalaisie lašetah olovan koko Venäjällä alla 100 000 ta karjalan kieltä taitajie noin 50 000. Šuomešša karjalankielisie on läššä 5 000 henkie, kieltä ymmärtäjie višših kolminkertani miärä.

Karjalan kieli Šuomešša[edit | edit source]

Šuomešša karjalan kieli ei ole aijemmin šuanun vähemmistökielen statussie ta šitä pijettih pitkäh šuomen murtehena. Še on Šuomešša ainuo kotoperäni (autoktonini) vähemmistökieli, mi tarkottau, jotta šitä on paistu tiälä yhtä pitälti kuin šuomen kieltä, tš. ”aina”. Še, jotta Šuomeššaki karjala on oma kieli – ei šuomen murreh – tunnuššettih virallisešti vašta, kun karjala miäritettih yhekši Šuomen ei-alovehellisekši vähemmistökielekši vuotena 2009 tašavallan presidentin antamalla ašetušmuutokšella. Ašetušmuutoš, kumpani aštu voimah 4.12.2009, tarkottau, jotta karjalan kieleh šovelletah eurooppalaisie vähemmistökielijä ta alovehellisie kielijä koškijua peruškirjua šiltä ošin, kuin Šuomi on šen ratifioinun. Nyt monet šuomelaiset ollah opaššuttu kieltä ta luajittu karjalankielisie šivuštoja.

Karjalan kieleštä Šuomešša on käytetty monie nimitykšie: karjala-aunuš, Kalevalan kieli, Itä-Karjalan kieli ym. Šitä on erehykšellä pietty šuomen kielen murtehena, itäkarjalaismurtehena. Tämmöni käsityš oli vallalla etenki poliittisista šyistä toisen muajilmanšovan aikana ta šitä ieltäjänä ta šeuruavana vuosikymmenenä.

Karjalan kieli Venäjällä[edit | edit source]

Karjalan kielen vanhat pakina-alovehet nävytäh kartašta, kumpaseh on merkitty šamoin šuomen kielen itäset murtehet ta lyydin kieli.

Venäjällä karjalan kieltä voi opaštuo, ka še on häviemäššä ta vain šeiččemen prosenttie Karjalan tašavallan eläjistä pakajau šitä.

Murtehet[edit | edit source]

Pohjoisešša paissah vienankarjalua, šuvešša šuvikarjalua ta livvie. Tänäpiänä lyydie voipi šanuo omakši kielekši tahi karjalan murteheksi. Tverissä paissah tverinkarjalua. Kieltä ei pie ševottua šuomen kielen nš. karjalaismurtehih eli Šuvi-Karjalan ta Karjalankannakšen šuvimerisih murtehih tai Pohjois-Karjalan šavolaismurtehih.

Lähtiet[edit | edit source]

  1. Karjalan Sivistysseura. Karjalan kieli
Suomi-ugrilaizet kielet
Ugrilaine Unkarin | Hanti | Mansi
Permiläine Zir'ankomi | Permikomi | Udmurta
Marilaine Niittymari | Mägimari
Volga Erzä | Mokša
Saamilaine Akkala† | Inarinsaami | Kiltinänsaami | Luulajansaami | Pohjoissaami | Piitimensaami | Koltansaami | Etälänsaami | Turjansaami | Uumajan saami
Baltiekku-suomelaine Estti | Suomi | ižora | Karjala | Kveni | Liivi | Meänkieli | Vepsä | Voti | Võro