Wp/krl/Šuomi

Tämä on hyvä šivu.
From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | krl
Wp > krl > Šuomi

Lippu
Vuakuna

Šuomen tašavalta (šuomekši Suomen tasavalta, ruočikši Republiken Finland) ili Šuomi on valtivo Pohjos-Europašša Itämeren rannalla. Muan sussietat ollah ijäššä Venäjä ta šiih kuuluja Karjalan tašavalta, kumpasien kera Šuomella on yhtehistä čerie 1269 kilometrie[1], pohjosešša Norja ta länneššä Ruočči. Šuvešša lähin mua on Šuomenlahen šuvipuolella olija Viro.

Šuomen piäkaupunki on Helsinki. Muita šuurie kaupunkeja ollah Espoo (277 375 eläjyä), Tampere (230 537 eläjyä), Vantaa (221 821 eläjyä), Oulu (201 124 eläjyä), Turku (188 584 eläjyä), Jyväskylä (139 260 eläjyä), Lahti (119 395 eläjyä) ta Kuopio (117 842 eläjyä). Vuotena 2020 koko muašša eli 5 541 309 henkie, ta šen pinta-ala on 338 465 nelijökilometrie.

Šuomen valtijonjohtaja on presidentti, kumpasena ruatau nykyjäh Sauli Niinistö. Piäministeri on Sanna Marin. Šuomi on hyvinvointivaltijo ta šen kulttuurin erityispiirtehie ollah kyly (sauna) ta iivananpäivä (juhannus)[1].

Muantieto[edit | edit source]

Šuomen šijainti

Šuomešša on äijän jokie, järvie ta meččie, ta še on Europan meččäsin mua. Muan šuvisimmašša ošašša on lehtimeččie, onnakko piäoša mečistä on havumeččie - šavimuašša kuusimeččie, kuivemmissa čuuru- ta hiekkapaikoissa mäntymeččie. Koivuo kašvau läš koko muašša. Šuurin oša muašta on alavua, ka pohjosešša Lapissa korkeimmat tunturit kohotah yli 1000 metrih merenpinnašta.[1]

Jiäkauvella jiä paino muata alašpäin nykysen Šuomen alovehella, ta še noušou iellähki jopa 80 senttimetrie šuašša vuuvvešša. Šentäh Šuomen pinta-ala kašvau noin nelijökilometrin joka kymmeneš vuosi. Šuomešša ilmašto on šamantapani kuin Karjalašša. Kešällä päivät ollah pitkie ta valosie, ka talvella ne ollah lyhyitä ta hämärie. Kolmašoša Šuomen pinta-alašta on n'avančerin pohjospuolella, ili päiväni ei laše šielä kešällä kahteh kuukauteh, a talvella päivä keštäy tunnin tai kakši.[1]

Istorija[edit | edit source]

Šuomen kieli tuli muah ijäštä ta šuvešta noin 2000 vuotta tuakšepäin. Ruoččalaiset ašutettih rantamuata 1100-luvulla ta kristillisyš tuli muah šamah aikah. Vuotena 1809 Šuomešta tuli Venäjäh kuuluja šuurikniäsäkunta. Vuotena 1917 Šuomi iččenäisty. Šen jälkeh alko šisällisšota ta mua jakautu kommunistien ruškieh ta hallitukšen valkieh Šuomeh, kumpasista peräššätulija voitti.[1]

Vuotena 1939 Neuvoštoliitto hyökkäsi Šuomeh ta mua mänetti šillä kymmenešošan pinta-alašta, muun muvašša šuuren ošan Karjalašta ta Petsamon, kumpani oli šen ainuo yhteyš Jiämerellä. Vuotena 1941 Šuomi yritti polonie alovehet takaisin yheššä Nacci-Šakšan kera, ka peräyty vuotena 1944 ta teki rauhan Neuvoštoliiton kera. Šuomi mänetti alovehie tuaš ta makšo Neuvoštoliitolla šuuret šotakorvaukšet.[1]

Vuotena 1947 tehyn rauhanšopimukšen jälkeh Šuomešta luatiutu liitotoin valtijo, kumpasella oli hyvät šuhtehet Neuvoštoliiton kera. Toisen muajilmanšovan jälkeh mua muuttu ruttoh tevollisušyhtehiskunnašta kaupunkiyhtehiskunnakši, ta talouškašvu oli näpiempi kuin esimerkiksi Japanissa. Onnakko jälešti Šuomi on liittyn Europan unionih ta Natoh.[1]

Alovehjako[edit | edit source]

Šuomešša on 19 muakuntua:

Väještö[edit | edit source]

88 prosenttie Šuomen eläjistä on šuomelaisie. Tärkeitä vähemmistöjä ollah šuomenruoččalaiset ta ahvenanmualaiset i enimmäkšeh pohjosešša eläjät, saamelaiskielie pakajavat saamelaiset, kumpasien perintehellini eläntäkeino on ollun poronhoito. Piäuškonta on kristillisyön jevanhelis-luterilaini huara. Ortodokseja on muašša noin 58 000.[1]

Šuomešša paissah enimmäkšeh šuomie ta ruoččie, kumpaset ollah Šuomen viralliset kielet; šilti vain kuusi prosenttie muan eläjistä pakajau ruoččie enšimmäisenä kielenäh.[1]

Talouš[edit | edit source]

Šuomešša on äijälti meččie, ta muan tärkein vientituoteh on paperi ta meččätalouš ta puu- ta paperitevollisuš ollah tärkehimpie eläntäkeinoja. Muita eläntäkeinoja ollah konehien ta laivojen rakennuš ta tekstiili-, kašvituah- ta himijantevollisuš. Lounahisosišša, missä ilmašto on šuvieni, on kalaššušta ta muanvil'l'elyö, ta Šuomi on läššä omavarani ruuvvantuotannošša. Tevollisuš uuvvissettih täysin toisen muajilmanšovan jälkeh, ta Šuomešta on viety tevollisušlaitokšie ulkomaillaki. Yksi näistä on šuomelaisien Koštamukšeh rakentama rauta- ta teräštehaš.[1]

Šuomen peruštuottehie ollah puu, vil'l'a, potakka, karjatalouštuottehet, kala, vaški, cinkka, rauta, hroma ta jykietina. Vientituottehie ollah paperi, konehet, laivat, puu, kemikalit, vuattehet, puumassa ta öljytuottehet.[1]

Šuomen enerhijantarpehešta vain kolmašoša voijah täyttyä muan omista enerhijanlähtehistä, ta kaikki mahollini vesivoima on jo otettu käyttöh. Muašša käytetäh yjinvoimua, ka šuurin oša enerhijašta on šuatu tuomalla Venäjältä öljyö ta muaguasua.[1]

Luonto[edit | edit source]

Šuomen luonto on puhaš, ta muašša on 22 kanšallispuistuo ta 20 luonnonpuistoa i šatoja rauhotušalovehie. Luonnonšatuo ollah marjat ta šienet; lintuja on äijän ta jokiloissa ta järvilöissä eletäh hauki, ahven, šärki, taimen ta lohi. Eryäš ylen uhanalani eläin on saimaann'orppa.[1]

Lähtehet[edit | edit source]

  1. 1.00 1.01 1.02 1.03 1.04 1.05 1.06 1.07 1.08 1.09 1.10 1.11 1.12 Suuri maailmantieto, šivut 610-613. Helsinki: Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3.

Aihiešta muuvvalla[edit | edit source]