Wp/krl/Saamelaiskielet

Saamelaiskielet kartalla: 1. šuvisaami 2. uumajansaami 3. piitimensaami 4. pohjossaami 5. koltansaami 6. inarinsaami 7. kiltinänsaami 8. turjansaami

Saamelaiskielet ili saamelaiset kielet on moneh eri kieleh juattava šuomelais-ugrilaisien kielien ryhmä. Ulkopuoliset pietäh saamie ušeičči yhtenä kielenä, onnakko oikiešti saamelaiskielie on olomašša yksitoista. Kakši saamelaiskieltä, keminsaami ta akkalansaami, on jo kuollun. Kaikki kielet ollah uhanalasie, ka niitä elvytetäh.

Saamelaiskielie paissah Norjašša, Ruočissa, Šuomešša ta Venäjällä, eniten Norjašša. Niitä pakajau piäličči 20 000–30 000 ristikanšua, ta läš kaikki pakisijat ollah saamelaisie. Šuurimmalla saamelaiskielellä, pohjossaamella, on 20 000 pakisijua ta 75 prosenttie saamenkielisistä malttau šitä.

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet juatah ielläh länši- ta itäsaamelaisih kielih. Kielten nimet kirjutettu šuomalaisien nimien mukah.

Länšisaamelaiset kielet

• Šuvisaami (omakielini nimi Åarjelsaemien gïele, pakisijoita n. 600)
• Uumajansaami (omakielini nimi Ubmejensámien giella, pakisijoita n. 20)
• Piitimensaami (omakielini nimi Bidumsámegiella, pakisijoita n. 20)
• Luulajansaami (omakielini nimi Julevsámegiella, pakisijoita n. 2 000)
• Pohjossaami (omakielini nimi Davvisámegiella, pakisijoita n. 20 700)

Itäsaamelaiset kielet

• Koltansaami (omakielini nimi Sääˊmǩiõll, pakisijoita n. 330)
• Inarinsaami (omakielini nimi Anarâškielâ, (pakisijoita n. 300)
• Kiltinänsaami (omakielini nimi Кӣллт са̄мь кӣлл, pakisijoita n. 350)
• Turjansaami (omakielini nimi Saa´mekiill, pakisijoita n. 2)

Kuolluot saamelaiskielet

Kaikki kolme tunnettuo kuollutta saamelaiskieltä kuuluttih itäsaamelaisih kielih.

• Keminsaami (kuollun 1700-luvulla)
• Akkalansaami (viimeni pakisija kuollun vuotena 2003)
• Kainuunsaami (kuollun 1700-luvulla; epävarma)