Wp/krl/Udmurtin kieli

Udmurtin kieli kuuluu uralilaisien kielien permiläiseh okšah yheššä komin ta komiperm'akin kielien kera. Vuuvven 2010 rahvahanluvun mukah yli 320 000 ihmistä Venäjällä maltto udmurttie, ka udmurttija on kaikkieštah noin 550 000. Kieli on šuanun vaikuttehie šekä turkkilaisista jotta slavilaisista kielistä, varšinki tatarista, kumpasešta on tullun äijän šanaštolaihinoja ta šamoin kielen ritmih vaikuttanut ominaisuš: šanan paino on aina viimesellä tavulla. Udmurtissa on kolme murrehta, šuvi-, keški- ta pohjasmurreh, ka ne ollah keškenäh hyvin ellennettävie, ta udmurtin pakasijat maltetah jonkin verran šamačči komi- ta komiperm'akin kielie. Kieli on šäilyn melko elinvoimasena, erikoisešti kyläkunnissa Šuvi-Udmurtijašša, missä šitä käytetäh niise nuoret. Kaupunkeissa šen statussi on huonompi, šentäh kun monet udmurtit ollah kakšikielisie ta helpošti šiirrytäh venäjän kielen käyttöh. Opaššukšešša udmurttie opaššetah omana ainehena, ka ei joka školašša, mi ošakši vaikeuttau kielen šiirtymistä šukupolvelta toisella.