Wp/krl/Uhtuo
Uhtuo (nykyjäh käytöššä olija virallini, neuvoštoaikani nimi on Kalevala) on Karjalan tašavallašša Itä-Karjalašša olijan Kalevalan piirin (Vienan Karjalan keškioša) hallinnollini keškušpaikka. Še šeisou luonnonkaunehen, šuuren Keški-Kuittijärven pohjasrannalla Uhutjoven šuušša n. 80 km itäh Šuomen rajašta Šuomuššalmen kunnan nuapurina. Matkua Petroskoih on 550 km. Kalevalašta Kemin rautatieašemalla on 160 km itäh päin ta šinne viey autotie.
Eläjie Uhtuošša on noin 5000 ta koko Kalevalan piirissä noin 12.000. Karjalaisie on noin kolmanneš väkiluvusta ta karjalan kieltä, paissah alovehella vielä, paremmin vanhemman polvikunnan keškuuvvešša, niin äijän, jotta šillä ta šuomen kielellä tulou hyvin toimeh. Läššä kaikilla karjalaista šukuo olovilla on heimolaisie Šuomešša johtuon vuuvven 1922 bol’ševisoinnin jälkiseštä pakolaisuuvvešta, konša alovehen väkiluvušta melkein puolet pakeni Šuomeh. Vienan Karjalan aloveh ei konšana ole kuulun Šuomeh. Šillä on kuiteinki istorijallisešti ollun lähiset yhteyvet läntiseh nuapurih ta vienankarjalaini kulttuuri on voimakkahašti vaikuttan Kalevalan ta "karelianismina" tunnetun kanšallisromanttisen taitošuuntaukšen kautti siih, mitä šuomelaiset pietäh omina henkisinä juurinah. 1800-luvun laukkukauppiehista, "laukkuryššistä" piäoša oli kotosin Uhtuon šeutuloilta, ta monet heistä šiirryttih vakituisešti Šuomeh kauppiehiksi ta Šuomen vähittäis- ta tukkukaupan istorijan ošakši.
Elias Lönnrotin kuulusat matat Karjalah šuuntauvuttih Vienah ta Uhtuolla ta niijen tulokšena šynty Kalevala, kumpasta Vienašša pietäh omana tevokšena. Vuuvven 1922 pakolaiset ta heijän jälkiläiseh on vaikutettu merkittäväšti Šuomen talouteh ta kulttuurih. Monet šuomelaiset šotaveteraanit ta myöhemmiltä ajoilta nuoremmat ylioppilašpolvetki tunnetah Uhtuon jatkošovan ajalta Eldanka-järveštä (Joutankijärveštä), Kis-Kis-kukkuloista (Kiiskiesen kukkuloista) ta Röhön rannan šinišillašta.
Uhtuo on Vienan Karjalan šuurin kylä ta talouvellini keškuš.[1] Keškuškylän lisäkši Uhtuan kuntah kuuluu Kuušiniemen kylä.
Istorija
[edit | edit source]Enšimmäiset kirjalliset maininnat nykysen Kalevalan piirin kylistä kuulutah 1552-1553 vuosilukuh. Kalevalan piirin kylistä kuulusa šuomelaini folkloristi Elias Lönnrot kirjutti ta tallenti šuurimman ošan runonlauluja, mit myöhemmin liitti muajilman tunnettuh ”Kalevala”- eepossah. Kevätkuušša 1920 vuotena kyläššä piettih pohjoiskarjalaisien esimiehien kerähmö, missä oli ilmotettu ”Uhtuon tašavalta”. Vuoteh 1922 kylä oli Uhtuon volostin hallinnollini keškuš, šiitä – Uhtuon hallinnollisen piirin keškuš, vuuvvešta 1923 Uhtuon ujestan keškuš. Elokuun 29. päiväštä vuuvvešta 1927 – Karjalan autonomisen neuvoštoliiton tašavallan Uhtuon piirin hallinnollini keškuš, mi 20. tuiskukuuta vuotena 1935 muutettih Kalevalan piiriksi. Vuotena 1927 rakennettih Uhtuon piirin voimala. Viime šovan (1941-1945) aikana rintaman raja oli 16 km piäššä kyläštä.
Vuotena 1963 Uhtuo šai nykysen Kalevala-nimen.
Talouš
[edit | edit source]Työlaitokšet piirinkeškuštašša: Mečänhakkuulaitokšet, Tierakennušošašto, Rakennuš ta kunnoššapito-ošašto, OY ”Šähköyhteyš”- filiaali, ”Rostelekom”, Pošti, yksityisyrittäjien kaupat, Elinolo-ošašto, Elinpalvelu ta Kuletuš. Autokuletuš kylien välillä tuli tärkiemmäkši šiitä šuaten, kun 1928 vuotena rakennettih Kemin ta Uhtuon välillä autotie. Kalevalašša on autoašema, mistä autobuššilla piäšöy Petroskoih, Kemih ta Borovoih. Lentokuletuš Kemin ta Uhtuon välillä alko toimie vuuvvešta 1926.
Vuuvven 1990 puolivälih toimi lentokuletuš Kalevala-Segeza-Petroskoi ta Koštamuš-Petroskoi. Nykyaikah lentokuletukšet ei toimita. Laiva- ta mouttorivenehkuletuš alko vuuvvešta 1920. Kun 1925 vuotena Ala- ta Keškikuittijärven välillä kaivettih Jolmosen (Kuittijärven) kanava, laiva- ta venehkuletuš alko Vuokkiniemeh, Luušalmeh ta Vuonniseh. Še kešti 1990 vuuvven alkuh šuaten.
Tervehyönhoito
[edit | edit source]Kalevalašša on Piirin keškuššairala ta kakši apteekkie. Kuušiniemeššä ta Vuonnisen kyläššä on felššerin vaštahottopaikat. Kalevalašša toimiu epidemija-ašema ta eläinšairala.
Opaššuš ta kulttuuri
[edit | edit source]Kalevalašša toimitah päiväkojit, alkeis- ta keškikoulu, lapšien monitoimitalo, kolme kirjaštuo, yksi niistä- lapšien kirjašto, musiikkikoulu, kulttuuritalo, lapšien urheilukoulu ta urheilukeškuš. Kyläššä on Kalevalan kanšallini kotišeutumusejo. Še avattih 1999 vuotena ”Kalevala”- eepossan enšimmäisen täyvven julkasuon 150 vuuvven pruasniekakši. Kyläššä toimiu runonlaulajan Maria Remšun kotimusejo. Kyläššä toimiu sosialiapalvelukeškuš, mih liittyy kotisosialiapu, vanhojenkoti, lapšien ta nuorien sosialikoti, invaliidilapšien reabelitointikeškuš. Erikoisena muistopaččahana šeisou Lönnrotin mänty, kumpasen juurella legendan mukah on laulettu paikalliset runonlaulajat.
Uško
[edit | edit source]Pravoslavnoi- (ortodoksini) ta luteranikonfessijot on oltu Kalevalašša perintehellisešti. Nykyaikah kyläššä on kaksi kirikkyö: Pravoslavnoi pyhä Petrin ta Puavilan kirikkö, mi alko toimintah vuotena 1998. Luterilaini kirikkö oli rakennettu ta alko toimintah vuotena 1999.
Istorijallisie muistomerkkijä
[edit | edit source]Kanšanšovan (1918-1920), valkien Šuomen hyökkäykšen (1921-1922) ta muajilmanšovan aikana kuatunehien Neuvoštoliiton šotilahien, partisanien ta kyläläisien vellešhauta. Kešellä kylän kalmismuata šäilytetäh šotilahien ta partisanien muistohautuumuata. 950 Karjalan rintaman šotilašta, upšeerie ta partisanie, kuatunutta šovan aikana (1941-1944) on hauvattu šinne. 18 kilometrin piäššä Kalevalašta Vuonniseh päin muistomerkkinä šeisou graniittialuštalla 76 mm tykki.