Wp/krl/Kalevala

Kalevala (venäjäkši «Калевала») on šuomelais-ugrilaini poeettini eepossa ta Šuomen kanšalliseepossa. Šiinä on 50 runuo. Kalevalua keräi Elias Lönnrot (1802—1884). Lönnrot kirjutti Kalevalua kakši kertua, enšimmäisen kerran vuotena 1835 ("Vanha Kalevala"), toisen kerran vuotena 1849. Kalevala-pos'olkašša on honka, kumpasen juurella Lönnrot tallenti runoja paikallisilta runonlaulajilta. Kalevala on kiännetty yli kuuvvellakymmenellä kielellä ta še luvetah ošakši muajilmankirjallisutta.

Kalevalan tärkeitä rištikansoja ollah Väinämöini, Ilmarini, Lemminkäini, Kullervo ta Louhi.

Kalevalašta on niise luajittu lapšien kirja Koirien Kalevala, kumpani on ilmeštyn vienankarjalakši vuotena 2010. Alkuperäni eepossa on kiännetty vienankarjalakši vuotena 2015. Vuativan kiännöštyön luati šyntyperäni vienankarjalaini, Raisa Remšujeva. Kuvittaja Vitali Dobrinin on Karjalan tašavallan tunnetuimpie taiteilijoja.

Petroskoissa on elokuvateatteri "Kalevala" ta Kalevalan katu. Koštamukšešša on niise Kalevalan katu. Siktivkarissa on peitetty pasari "Kalevala", ta Uhtuon nimi on venäjäkši Kalevala («Калевала»).

Kalevalan kiännökšet

Kalevala on kiännetty yli kuuvvellakymmenellä kielellä ta še luvetah ošakši muajilmankirjallisuutta. Enšimmäisekši še kiännettih ruočiksi vuotena 1841. Ranškan kielellä se kiännettih vuotena 1845, venäjäkši 1847, šaksakši 1852, unkariksi 1971, englanniksi 1868 ta eestiksi 1891. Vaikka šuomenkielini Kalevala perustuu karjalaisih kanšanrunoih, niin mäni äijä vuošie, ennenkuin še ilmešty karjalan kielellä.

Karjalan Kielen Šeura julkaisi Kalevalan livvinkarjalakši vuotena 2009; kiännökšen on luatin Zinaida Dubinina. Vienakši tevokšen on kiäntän Raisa Remšujeva, ta še julkaistih vuotena 2015. Kalevalasta on luajittu niise lapšienkirja Koirien Kalevala, kumpani ilmešty vienankarjalakši vuotena 2010.

Kirjallisuš

Kalewala, das National-Epos der Finnen (de)
Kalevala (fi)
The Kalevala (en)
«Калевала» (ru)