Wp/krl/Onega

Tämä on hyvä šivu.
From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | krlWp > krl > Onega

Onegajärvi kartalla

Onega ili Onegajärvi, eryähičči niise Iänini (venäjäkši Оне́жское о́зеро, Оне́го, vepsäksi Änine, aunukšenkarjalakši Oniegu, šuomekši Ääninen) on Europan toisekši šuurin järvi Luatokan jälkeh.

Yleistietoja[edit | edit source]

Onegan rantua
Onegan rantua

Onega šijaiččou Luoteis-Venäjällä ošittain Karjalan tašavallan i Leningradin ta Vologdan alovehilla. Järven pinta-ala on 9690 km² ta šuarineh še on 9720 km². Šen keškišyvyš on šiinä 30 metrie ta šyvin kohta on 120 metrie. Onegajärvi on 248 km pitkä ta 90 km levie. Še on muajilman šuurimpien järvien luvettelošša 17. paikalla. Šokšan ta Šoutjärven pohjoispuolella on noin 30 km pitkä ta yli 100 metrie šyvä hauta. Onegajärvi laškou Šyvärin kautti Euroopan šuurimpah järveh Luatokkah.

Onegah laškou melkein 50 jokie. Niistä tärkeimpie ollah Vitegra, Suunujoki, Vodlajoki, Šuojoki, Lohijoki ta Megra. Onegajärveštä ottau alkuh vain yksi joki – Šyväri. Järven šuurin šuari on Šuuri Kliimonšuari (149 km²), kumpani šijaiččou Oneganiemen eteläpuolella. Toisie šuarie ollah Šuuren Kliimonšuaren länšipuolella olija Lelikovski, rakennušistorijallisen musejon takie šuosittu matkailušuunta ta Kižin šuari šekä Kontupohjalahen šuulla olija Suisaari.

Nimen alkuperä[edit | edit source]

Venäjän kirjallisuon aikasissa muistomerkkilöissä järvie mainitah kuin Onego. Paikannimen merkityš on tuntomatoin. Višših še on ammuni, šuomeniellini nimi. On olomašša paikannimen alkuperän muutoma šelityš: – Akademikko Andreas Sjögren tuottau järven nimen šuomelaisešta ääni-šanašta (iänneh, iäni), täštä tulou “kuuluja, melusa järvi”. – Filologi Aleksandr Pogodin šelittäy paikannimen saamelaisešta agne (čuuru) + jegge (tašanko). – Professori Irma Mullonen on šitä mieltä, jotta järven nimi voi tulla saamelaisešta äne- ta šuomelais-ugrilaisešta änine/äniz -šanoista, mi merkiččöy “šuuri, merkittävä”.

Kašvimuajilma ta eläimistö[edit | edit source]

Onegajärven matalat rannat ollah šuottunuot ta jouvutah vejen valtah, konša šen taša noušou. Järven rannoilla ta šuarilla kaislikoissa ta ruohikoissa pešitäh šoršat, hanhet ta jouččenet. Rannanlähisellä alovehella kašvau koškematoin tihie taiga. Eryähičči Onegalla šuau nähä hylkehie.

Onegajärveššä eläy 47 kalalajie ta šelkärankattomien eläimien monta lajie. Kaloista eniten kalaššetah 17 lajie: mujehta, kuorehta, šiikua, lohta, nierieštä, matikkua, kuhua, šärkie, kiiskie, ahventa, lahnua, haukie, šäynyätä, harjušta, korpijaista, šalattie ta ruutanua. Harvinaisukšie ollah šampi, sterletti ta järvilohi.

Talouvellini merkityš[edit | edit source]

Onegan šelkyä.

Onegan rannoilla ollah Karjalan tašavallan piäkaupunki Petroskoi, kaupunkit Kontupohja ta Karhumäki i Povenčča-pos’olka. Onegajärvi on kanavien kautti yhteyveššä Vienanmereh, Itämereh ta Volgan kautti Kaspijanmereh. Niin, kanavien ta jokien verkošton kautti tavaroja Petroskoista voit lähettyä vaikka mih muah Šakšašta alkuan Iranih šuaten. Järven rannoilla on kakši šatamua (Petroskoissa ta Karhumäješšä), viisi laiturie (Kontupohjašša, Povenčašša, Šalašša, Vitegrašša, Voznesenjašša) ta monieš pyšäkeh. Avovesikautena muutoma kerta päiväššä Petroskoi–Kiži- šekä Petroskoi–Velikaja Guba -reissuilla kuletah turistilaivat ta “meteorit”. Šen lisäkši matkuštajalaivat kuletah Petroskoi–Šala-reissulla.