Jump to content

Wp/krl/Petroskoi

From Wikimedia Incubator
< Wp | krl
Wp > krl > Petroskoi
Petroskoi

Petrozavodsk (Venäjäkši)
Petroskoi (Vepsäksi)
Petroskoi (Šuomekši)
Petrouskoi (Lyydin)

Kaupunki
Lippu Vappu
Mua Venäjä
Pinta-ala 135 nelijökilometrie
Eläjät 261,987 (Vuotena 2010 luvettelo)

Petroskoi (šuomekši Petroskoi da Äänislinna, venäjäkši Петрозаводск, vepsäksi Petroskoi libo Zavod) on Karjalan tazavallan piälinna da suurin linna dai Iänizenrannan piirin hallinnolline keskus, ga ei iče kuulu piirih. Linna sijouduu tazavallan randasuvizessa ozassa Iänisjärven rannalla da sielä eläy 262 000 ristikanzua.

Pedri Suuri zavodi linnan vuodena 1703.

Etimologija

[edit | edit source]

Eländäkohta rodiudu, konza Pedri Suuri perusti alovehella zavodan 1. syyskuuda 1703. Allussa zavoda sai Šuojun zavodan nimen; nimi viittuau Šuojun pogostah, kumbasen alovehella luajittih tuotando.[1]. Jo vuodena 1704 — nossannan lopuksi — zavoda sai Petrovskoin zavoda -nimen Pedri Suuren kunnivoksi. Zavodasta ymbäri kazvanut kylä sai Petrovskoi sloboda -nimen. Vuodena 1777 sloboda sai linnan statussan da nimen Petroskoi.

Vuodena 1941, konza suomelazet polonittih linnan, sen nimi muutettih Äänislinnaksi (šuomekši Äänislinna) libo Onegaborgaksi (ruočiksi Onegaborg фин., швед.: "dvorčča Iänizellä"). Konza Ruskie Armija piästi linnan, sillä uuvessah annettih Petroskoi-nimi[2].

Fiizikallis-muantiijollizet ominazuot

[edit | edit source]

Muantiijolline sijoutumine

[edit | edit source]

Linna on Päivännouzu-Jeuropan tazangon alovehella pohjazeh Anuksen ylängöstä da Šokšan harjandehesta, Iänisjärven Petroskoin lahen rannalla da leviey rannikkuo myöten 21,7 kilometrillä. Linna on ymbäröitty mečillä lounahassa da Iänizen Petroskoin lahella koillizessa. Linnan pinda-ala on 113,26 nelivökilometrie[3], yhessä linnakunnan alovehen ker 615,9 nelivökilometrie[4], da se sijouduu 1091 kilometrie pohjazeh Moskovasta da 412 kilometrie koilizeh Piiteristä. Hallinnollizesti Petroskoi kuuluu Petroskoin linnakundah da on linnakunnan ainuo eländäkohta da kaikin puolin on ymbäröitty Iänizenrannikon piirin alovehella, kumbazen hallinnolline keskus se on.

Aigapoujassa

[edit | edit source]
Valgie yö Petroskois,
24. kezäkuuda vuodena 2019, 00:12 (Moskovan aiga)

Template:Wp/krl/ЧасовойПоясОбъекта/MSK Käytetyn aijan da muantiedopitkevyön mugah[5] keskimiäräne keskipäivä algau Petroskoissa 12:43 aigah.

Ilmasto

[edit | edit source]

Petroskoin ilmasto on lauhakka mannerilmasto meri-ilmaston piirdehien ker. Talvi on pitkä da lauhakka; kezä on lyhyt da viilie. Keskimiäräne lämbötila on +3,1°. Pakkazetoin aiga kestäy 120—130 päiviä. Siä on muuttelija da enämbi kuin puolet vuuven päivistä ollah pilveksizet. Vuuven vihmoin da lumien miärä on 611 millimetrua. Kevät tulou sulakuun puolivälissä, ga viluloi voi pidiä oraskuullagi, toičči panou lundagi. Kezä algau kezäkuun enzimäzellä puoliskolla.

Suutkien valgie aiga kestäy 22 čuassuo kezäkuussa, 21 čuassuo heinäkuussa, 16 čuassuo elokuussa. Heinäkuun keskimiäräne lämbötila on 17 °C. Puaksuh tuullah päivännouzutuulet, kumbazet pitkällizie vihmoja. Toičči kezällä Karjala on Jeuropan antisiklonan pohjazen ozan vallassa da poudapäivinä ilman lämbötila voi olla 30 °C, yhelleh moine siä voi terväh muuttuo da rodiu puadari da ruvetah tuulemah kovat päivänlassun libo vilut pohjazen tuulet.

Sygyzy märgien lounastuulien ker libo kajozien, ga viluloin päivien ker (toičči alangoloilla halloingi ker) tulou syyskuun allussa[6].

Gidrografija

[edit | edit source]

Linna on Jeropan toizeksi suuriman järven Iänizen Petroskoin, Nemsoin da Jänönlaksien rannoilla. Oza linnasta on Iänisjärven keskusozan rannoilla. Jogiloin da kanaloin sisteman vuoh Petroskoilla on piäzy Baltikkamerellä, Valgiellamerellä, Barencanmerellä, Kaspienmerellä da Mussallamerellä[7]. Linnan alovehella ollah järvet Päivätjärvi, Lambajärvi, Logmajärvi da Nellävirsta. Logmajärven da Iänizen yhistäy Solomannin salmi.

Linnasta poikki virduau 20 jogie da ojua, kumbazie myöten ei sua kulgie laivoilla: Lohijogi, Nieglajogi, Ripkajogi, Sellänjogi, Tomičanjogi, Suuripuro, oja Vilda, Kivipuro, oja Kekaspuro, Pienipuro, oja Nouzemanoja, Kylmäpuro, oja Terežoja, Solomannijogi da kuuzi ojua, kumbazilla on sama nimi: Nimetöin oja[8].

Linnan alovehella on läs 100 silmäkaivuo[9].

Rahvaslugu

[edit | edit source]

Petroskoissa enimyölleh eläy veniähläzie. Sen lizäksi linnassa eläy karjalazie (linnassa eläy 20 % tazavallan karjalazista) da vepsäläzie (linnassa eletäh enämbi kuin puolet Karjalan vepsäläzistä da nelläsvuitti Veniähem kaikis vepsäläzistä). Kaikkiedah Petroskoissa eläy läs 50 eri kanzua.

Petroskoin Zaksa

Penzijafondan hallinnon tiedoloin mugah[10] Petroskoissa eläy 85,5 tuhatta penzionerua. Penzijan suanuon keski-igä on 64 vuotta, enämbi kuin 6 700 hengellä on enämbi 80 vuotta, 409 hengellä jo on 90 vuotta da enämbi. Vuodena 2010 kolme hengie täytti sada vuotta.

Neuvostovallan aigah Petroskoin (vuuvesta 1918 vuodeh 1991) linnan rahvaslugu kazvo enämbi kuin 14-kerdazeksi — 19,8 tuhannesta hengie 283 tuhandeh hengie. Vuuven 2019 tiedoloin mugah Petroskoissa eli 280 170 hengie[11].

Veniähen talovuskehityksen ministerstvan ennustuksien mugah eläjien lugu kazvau[12]:

  • 2024—290,92 tuhatta hengie.
  • 2035—310,29 tuhatta hengie.
Onego-muistopačas
Kanzallizuot 1926[13] 1933[14] 2002[15] 2010[16]
Miärä % Miärä % Miärä % Miärä %
Kaikkiedah 27 105 100 47 502 100 244 760 100 248 494 100
veniähläzet 23 112 85,27 39 858 83,91 218 182 81,8 215 549 86,7
karjalazet 2 193 8,09 3 771 7,94 13 527 5,1 9 889 4,0
suomelazet 668 2,46 749 1,58 7 383 2,8 4 493 1,8
muut 1 132 4,18 3 124 6,64 5 668 10,3 18 563 7,5
Kanzallizuot

Vuuven 2020 rahvahanluvun tiedoloin mugah eletäh moizet kanzat (kanzallizuksie, kumbazien lugu on vähembi 0,1 %, kačo Muut-rivih liittyjiä huomavutusta)[17]:

KanzallizusLugu, hengieVuitti
Veniähläzet163 72269,70 %
Karjalazet62582,66 %
Valgoveniähläzet21600,92 %
Ukrainalazet20660,88 %
Suomelazet17700,75 %
Vepsäläzet13370,57 %
Armienijalazet7140,30 %
Аzerbaidžansat6540,28 %
Tatarat3860,16 %
Тadžikat3400,14 %
Uzbekat2910,12 %
Čiganat2770,12 %
Muut[18]54 92223,40 %
Kaikkiedah234 897100,00 %

Valdaelimet

[edit | edit source]

Paikalline ičehallindo

[edit | edit source]
Petroskoin linnan hallindo da Petroskoin neuvosto ollah Leninan prospektalla talossa № 2
Iänizenrannikon piirin hallinnon talo Praudan uuličalla

Petroskoin linnan neuvosto on Petroskoin linnakunnan ezityselin, kumbazeh kuuluu 28 deputattua, heidä vallitah viijeksi vuotta segasisteman mugah — 14 vallitah puolovehien luvetteluloin mugah, 14 yhen ezittäjän valličuskundien mugah. Nygöne ruadaja neuvosto vallittih valličuksessa 19. syyskuuda vuodena 2021. Linnan neuvoston piäliköksi 7. ligakuuda vuodena 2021 vallittih Nadežda Il'nurovna Dreizis (Yhtenäne Veniäh)[19].

Petroskoin linnakunnan piälikkö on Petroskoin linnakunnan korgein vallittava virga. Vuuvesta 2015 sidä vallittih rahvas; vuvven 2015 elokuussa[20] vallitah viijeksi vuotta linnan neuvoston deputatat kandidatoista, kumbazie ezittäy kilbakomissija. Komissijan muuvossetah Petroskoin neuvosto da Karjalan tazavallan piämies. Vuuven 2023 talvikuun 1. päivästä virrassa on ollun Irina Sergejevna Kolihmatova, kumbazen valličči Petroskoin linnan neuvosto.

Petroskoin linnakunnan hallindo on toimehpanija-käskyelin, sen muuvostau linnan piämies da se on alalline paikallizen ičehallinnon elin ilmain täyzivaldazuksien miärättyö aigua.

Petroskois sežo ruatah Iänizenrannikon piirin paikallizen ičehallinnon elimet, kumbazeh hallindoh Petroskoin linna ei kuulu.

Tazavallan elimet

[edit | edit source]

Petroskoissa ollah tazavallan vallan kai zakonoinluajinda-, toimehpanija- da suudoelimet. Karjalan tazavallan halličus da Karjalan tazavallan piämiehen hallindo ollah samassa talossa Leninan prospektalla, Zakonoinluajindakerähmö da Peruszakonalline suudo ollah samassa talossa Kuibiševan uuličalla, Korgein suudo Kirovan uuličalla, Karjalan tazavallan välisuudo Ruskien Armijan uuličalla.

Karjalan tazavallan halličuksen talo
da Karjalan tazavallan piämiehen hallindo 		Zakonoinluajindakerähmön
da Peruszakonallizen suuvon talo 		Korgeiman suuvon talo Veniähen Federacijan penzijafondan Karjalan tazavallan ozasson talo Karjalan tazavallan Välisuuvon talo

Federallizet

[edit | edit source]

Petroskoissa ollah federallizien valdaelimien ezityssöt Karjalan tazavallassa:

  • Karjalan tazavallan prokuratura
  • Veniähen Federacijan tutkindokomitetan tutkindohallindo Karjalan tazavallassa[21]
  • Karjalan tazavallan syväinpuolizien azieloin ministerstva
  • Veniähen Federacijan rahvahanpuolissusazieloin, hädätiloin da luondohädäjälgilöin hävitändäministerstvan piähallindo Karjalan tazavallassa
  • Sodakomissariatta
  • Federallizen tullipalvelun Luodehen tullihallinnon Karjalan tulli
  • Penzijafondan ozasto
  • Federallizen poštalaitoksen Karjalan tazavallan hallindo
  • Veniähen Federacijan socialukaičusfondan alovehelline ozasto Karjalan tazavallassa

Federallizien ministerstvoin hallindot Karjalan tazavallassa da departamentat:

  • Oigevusministerstva
  • Suudodepartamentan hallindo Karjalan tazavallassa
  • Tevollizus- da kauppaministerstva Pohjazessa piirissä

Federallizien palveluloin hallindot da alovehellizet ozassot Karjalan tazavallassa:

  • Federallizen turvallizuspalvelun hallindo Karjalan tazavallassa
  • Federallizen kurituspalvelun hallindo Karjalan tazavallassa
  • Federallizen suudopiätöksien täyttämispalvelun hallindo Karjalan tazavallassa
  • Federalline migracijapalvelu
  • Federallizen vetopalvelun hallindo Karjalan tazavallassa
  • Federallizen monopolijavastazen palvelun hallindo Karjalan tazavallassa
  • Federallizen valdivokassan hallindo Karjalan tazavallassa
  • Federalline rahavaroin- da b'udžettatarkassuksen palvelu
  • Federallizen rahavaroin markkinoin alovehelline ozasto Luuvehpuolen federallizessa okrugassa
  • Federallizen pošta- da telelaitoksen, tiedotehnologijoin da joukkoviessinnän tarkassuspalvelun hallindo Karjalan tazavallassa
  • Federallizen käyttäjien oigevuksien puolistamizen da ristikanzan hyvinelännän tarkassuspalvelun hallindo Karjalan tazavallassa
  • Federallizen luonnonrikkahuksien käytön tarkassuspalvelun hallindo Karjalan tazavallassa
  • Federallizen kirjallapanon, mualuvettelun da kartanpiirustuksen valdivopalvelun hallindo Karjalan tazavallassa
  • Federalline opassusalan tarkassuksen palvelu Opastandaministerstvassa
  • Federallizen ajoneuvoalan tarkassuspalvelun autotielöin valdivotarkassushallindo Karjalan tazavallassa
  • Valdivolline ruavontarkassuslaitos Karjalan tazavallassa
  • Federallizen valdivostatistikan alovehelline palvelulaitos Karjalan tazavallassa
  • Federallizen žiivattoinliečinnän da kazvihuollon tarkassuspalvelun hallindo Karjalan tazavallassa, Arhangelin alovehessa da Nenecijan autonomizessa piirikunnassa

Federallizien agenstvoin hallindot Karjalan tazavallassa:

  • Federallizen muanuumenien agenstva
  • Federallizen valdivo-omazuon johtamistoimisson alovehelline hallindo Karjalan tazavallassa
  • Tevollizuon da energietikan ministerstvan Federallizen tehnijallizen kundohpanenda- da metrologijatoimisson alovehelline elin — federalline valdivolaitos "Karjalan standartizacijan, metrologijan da sertifikacijan keskus"
  • Federalline veziresursoin agenstva — Neva-Luadogavezistöalan vezistöhallindon vezivaroin ozasto

Alovehelline jago

[edit | edit source]
Petroskoin mikroalovehet
Nägöala Karanmäjen mikroalovehella tuuččakuulla vuodena 2022.
Nägöala Petroskoin linnalla ylängöldä (heinäkuu vuodena 2022). Loitombuana nägyy Iänine
Nägöala linnan keskuksella — Leninan prospekta — huondeksella (heinäkuu vuodena 2022)

Vuuvesta 1988 linnan virrallizet alovehet (Ligakuun da Leninan) ollah otettu iäreh. Siidä aijasta piirilöiksi petroskoilazet sanotah mikroalovehie, istorijallizesti roinnuzie paikannimilöi, kumbazet omasta puolesta jagavutah pienembih mikroalovehih, kumbazet sežo siidä voijah jagauduo.

Tällä aigua Petroskoin linnassa ollah moizet mikroalovehet: Boššinranda, Vihoiniemi, Karanmägi, Dreul'anka, Viijeskylä, Jogi, Talvitie, Iivanansuaret, Kukonmägi, Kl'učevaja, Ligakuu, Ahvenabaja, Puazioja, Pervomai, Perevalssi, Peski, Kanafabrikka, Radivofabrikka, Ripka, Sainiemi, Pohjastevollizus, Piizavoda, Solomanni, Suolusmägi, Kirpiččäzavoda, Tepličnoi, Tomičča, Keskus da Suvitevollizus. Suurimat mikroalovehet ollah Dreul'anka (60 tuhatta eläjiä) da Kukonmägi (50 tuhatta eläjiä).

Linnan simvolikka

[edit | edit source]
Petroskoin gerba

Gimna

[edit | edit source]

Vuodena 2001 linnan hallindo ilmotti kilvan gimnan kirjutandasta[22]. Gimna reknaildih ottua käyttöh linnan 300-vuozipäiväksi. Kilba piettih tekstan da muuzikan kirjutannasta yhellä aigua. Tekstua da muuzikkua arvostelukunda kaččo kogonazena, jagamattomana tevoksena. Loppuistunnossa arvostelijat kuunneldih gimnan 20 projektua, yhelleh gimnua ei hyväksytty.

Tervehyönhoido

[edit | edit source]
  • V. A. Baranovan nimine tazavallan bol'ničča
  • I. N. Grigovičan nimine lapsien tazavallan bol'ničča
  • Tazavallan tarttumabol'ničča
  • Tazavallan perinatalakeskus
  • Tazavallan stomatologijakeskus
  • Tazavallan nahka- da sugupuolitaudiloin dispansera
  • Tazavallan norkologadispanseru
  • Tazavallan onkologijadispansera
  • Tazavallan tuberkul'ozanvassussuskeskus
  • Tazavallan verenandostansija
  • Tervehyönhoijon da epidemiologijan keskus Karjalan tazavallassa
  • Kiirehellizen liečeavun bol'ničča
  • Linnan lapsien bol'ničča
  • K. A. Gutkinan lapsensuandatalo
  • Voinan veteranoin gospitali. 23. tuhukuuda vuodena 1990 Tazavallan bol’ničasta № 2 rodih Voinan veteranoin gospitali Suuren Izänmuallizen voinan veteranoih näh[23]
  • Linnan poliklinikka № 1
  • Linnan poliklinikka № 2
  • Linnan poliklinikka № 3. On avattu 5. kevätkuuda vuodena 1996[24]
  • Linnan poliklinikka № 4
  • Linnan lapsien poliklinikka № 1
  • Linnan lapsien poliklinikka № 2
  • Palliativizen liečeavun keskus
  • Lieče-fiskul'turan dispansera
  • Suudo-liečetutkinnon b'uro
  • Lieče-sanitarine ozasto № 10

Talous

[edit | edit source]
Vetopalvelun taloi Petroskoissa

B'udžetta

[edit | edit source]

Veto- da ei-vetotuloloin strukturassa enin vuitti kuuluu fiizizien personoin veroloilla — 36,8 %, maksollizista palveluloista tulot ollah 26,4 %, omazuon käytännästä da realizacijasta — 24 %. Muuloin tuloloin miärä on vähembi 3 %. Kulut opassukseh, tervehyönhoidoh da socialapolitikkah ollah enämbi 70 % kaikista kululoista[25].

Vuuven 2014 piäparametrit oldih: tulot — 4,913 miljardua rubl'ua, kulut — 5,238 miljardua rubl'ua. Petroskoin b'udžetta on vajavaine[26].

Energetikka

[edit | edit source]

Sähkön da lämmönannannan piälähtienä on Petroskoin lämbökeskus. Läs 85 % lämbyö da kolmasvuitti sähkyö, kumbaista tarviččou linna, suahah Petroskoin lämbökeskuksesta.

Tevollizus

[edit | edit source]
File:Монумент сквера машиностроителей.JPG
Puustikon muistopačas, kumbane luajittih mašinoinrakendajien kunnivoksi vuodena 2012

Petroskois ruatah konehenrakendamis-, metalla-, puu-, rakendamis-, kebie-, kniigapainoala-, syömistevollizuot.

thumb|Petroskoin mašinoinrakendamiszavoda Tevollizuslaitoksista suahah sähköenergijua, lämböenergijua, atomatevollizuon laittehistuo, bumuaganluajindalaittehie, puumaterjalua, kumbaista viijäh toizih mualoihgi, sruugattuo puumaterjualua, ikkunoin da veriälöin elementtua, ombelu- sego trikotažaveššie, lihua, maidotuotehta, jiämaiduo, leibiä, viinua, jogapäivähizen eloksen tavarua, muistopodarkkua da muuda tavarua[27]..

Rahavaroin palvelut

[edit | edit source]
Karjalan tazavallan Kanzalline bankka

Linnassa ollah Karjalan tazavallan Kanzalline bankka da Veniähen da ulgomualoin kommercijabankkoin ozastot: "VTB", venäjäkši «Росбанк», venäjäkši «Россельхозбанк», "Sberbanku", venäjäkši «Райффайзенбанк» da muut. Kaikkiedah on läs 30 bankkua da niilöin ozastuo[28].

Kauppa

[edit | edit source]
Maksi-kauppakeskus

Linnassa ruatah federallizien da paikallizien kauppaverkkoloin laukat da on monda bazarie. Suurimat kauppakeskukset ollah: venäjäkši «Лотос-Plaza», "Maksi", "Tetris". Suurimat kauppaverkot ollah: "Lenta", "Sunlight", venäjäkši «Светофор]», venäjäkši «Детский мир», "New Yorker", venäjäkši «Снежная Королева», venäjäkši «Буквоед», venäjäkši «Пятёрочка», venäjäkši «Рив Гош», venäjäkši «АДАМАС», venäjäkši «Магнит», venäjäkši «Перекрёсток», "DNS", venäjäkši «Ситилинк», venäjäkši «М.Видео», "Fix Price", venäjäkši «Л’Этуаль», venäjäkši «Спортмастер», "ZENDEN", "Gloria Jeans".

Ajoneuvot

[edit | edit source]

Autoliikenneh

[edit | edit source]

Moskovasta Petroskoih on 1010 km, Piiteristä — 412 km, Suomesta Sinistä tiedä myöten ei ole enämbiä 350 km. Linnan kautti männäh federallizet juamat Template:Wp/krl/Табличка-eu Template:Wp/krl/Табличка-ru "Kola" (Piiteri — Murmanska — Norvegija). Lizäksi Petroskoista algauvutah moizet alovehellizet dorogat: Template:Wp/krl/Табличка-ru Petroskoi — Suojärvi da Template:Wp/krl/Табличка-ru Petroskoi — Voznesen'na (Syvärinniska) — Oštan pogosta.

Raudadoroga

[edit | edit source]
Petroskoin raudatiestansija

Petroskoin stansija on suurin raudadorogoin keskus (Piiterih, Murmanskah, Sordavalah, Kostamukseh)[29].

Raudadorogaviendöi todevuttau Ligakuun raudadoroga. Veniähen raudadorogoin programman alazuossa vuodena 2005 elektreficiruittih raudadorogan pala Ideli — Petroskoi — Sviri[30]. Okt'abr'skoin raududorogan merkijuna № 17/18 "Карелия" (Petroskoi—Moskovu)[31]. Toizet paikallizet junat ollah "Kalevala" (Petroskoi — Piiteri) da "Petroskoi — Kostamus". 28. talvikuuda vuodena 2012 opittih liikkuo junat Petroskoin da Jovensuun välillä[32].

Trolleibussat

[edit | edit source]
Linnan yhteiskunnallizet ajoneuvot

Petroskoissa trolleibussat ruvettih alalleh käymäh 5. syyskuuda vuodena 1961[33].

Avtoubussu

[edit | edit source]

9. oraskuuda vuodena 1915 Petroskois avattih autobussoin liikeh. Allussa autobussana oli mašina viijellä hengellä, sen omistajana oli A. V. Timofejev. Valdivolline autobussaparkka rodih Petroskoissa vuodena 1921.

Ilmayhtevys

[edit | edit source]

Kahentoista kilometrin piässä linnasta luodeheh on lendoazema. Alalleh lendokonehet ruvettih lendämäh Moskovah 30. oraskuuda vuodena 2009, Helsinkih da Piiterih kylmäkuussa vuodena 2011[34].

Petroskoin lendoazemalla on Kanzoinvälizen lendoazeman statussa.

Veziajoneuvot

[edit | edit source]

Syyskuulla vuodena 1704 Lohijovensuuh nossettih valgamo. IX vuozisual roittih yksittäzet laivassot, laivat ruvettih kulgemah Syvärinniskah Syvärin jovella, vuozisuan XIX puolivälissa — Piiterih dai Povenčah da Puudozih. Vuozisuan XX allussa-puolivälissa ruvettih kehittymäh Luuvehpuolen jogilaivasson matat, a vuuvesta 1940 — Valgiemeri-Iänislaivasson matat.

Tällä aigua navigacijan aigah siibilaivat kulletah Kižin suarella, Heinälahteh, Suurlahteh da Šallah. Petroskoih tullah Veniähen matkailulaitoksien krujizalaivat Kižillä männessä[35]. Vuozien 1920 allussa ollut linnoinväline laivamatka Veziazema — Baranii Bereg loppi vuodena 2010[36].

Kunnan talohus

[edit | edit source]

Kylmäkuussa vuodena 1935 Petroskoissa rubei ruadamah vezibutken enzimäne liinija[37].

Kunnan talovuon laitokset

[edit | edit source]

Petroskoissa on enämbi 35 kunnan talovuon laitosta. Niilöin ruadajat kačotah, kohennetah da uuvistetah vejenannannan, vejenlähön da lämmönannannan inženerasistemoi. Näissä laitoksissa ruadau 4,5 tuhatta hengie[38].

Hallindolaitokset

[edit | edit source]

Linnas ruatah hallindolaitokset da eländäpaikkoin omistajien yhtymys[39]. Под управлением ТСЖ находится 10 % многоквартирных домов Петрозаводска[40].

Opassuslaitokset

[edit | edit source]

Petroskoin linnassa ollah Veniähen tiedoakadiemijan Karjalan tiedokeskus, kaksi korgieda opassuslaitosta — Petroskoin valdivonyliopisto, Petroskoin A. K. Glazunovan valdivolline konservatorija, toizien linnoin korgieloin opassuslaitoksien ozassot, kumbazissa suurimbana on Veniähen Federacijan Prezidentan tyvessä ruadajan Veniähen rahvahan talovuon dai valdivollizen sluužban akademijan Karjalan ozasto, Petroskoissa 14 ammattiopistuo da 38 keskiškolua.

альт=

Linnassa on kaksi korgien opassuksen laitosta (luguh ottamatta toizien linnoin korgieškolien ozastoloi). Suurin on Petroskoin valdivonyliopisto, kumbane perussettih vuodena 1940. Karjalan valdivolline pedagoga-akademija perussettih vuodena 1931 buitto kuin institutta, vuodena 1996 se sai yliopisson statussan. Vuodena 2013 se sanottih effektivizemättömäksi korgieškolaksi da liitettih Petroskoin valdivonyliopistoh[41][42]. Petroskoissa sežo ruadau Petroskoin Glazunovan valdivolline konservatorija[7][43].

Kogo Veniähen korgieškolien opassuslaitoksista Petroskoissa ollah[44]:

Valdivollizet

[edit | edit source]
  • Veniähen Federacijan piämiehen alazen rahvahan talohuon da valdivollizen palvelun akademijan Karjalan ozasto[45];
  • Kogo Veniähen valdivollizen oigevusyliopisson Pohjane institutta[46]

Ei-valdivollizet

[edit | edit source]

Petroskoissa on 16 keskiopastsuslaitosta. Ne ollah muuzikkakolledža, Petroskoin prezidentan kadettaopisto, liečetiedokolledža, meččätehnikuma, pedagogakolledža, mašinoinrakennuskolledža, autotransporttatehnikuma, jogiopisto, raudadorogakolledža.

Petroskoissa vuuven 2010 tiedoloin mugah ruadau enämbi 40 opassuslaitosta, kumbazissa on kolme gimnazieda, viizi liceida, 3 perusškolua da 29 keskiškolua[47] (niilöin luvussa yksi kanzalline suomelais-ugrilane škola). Linnassa ruadau 86 päiväkodie[48].

Tiedo

[edit | edit source]

Petroskoissa ruadau Ven’an tiedoakademijan Karjalan tiedokeskus, kumbane on Veniähen luuvehpuolen suurimbie tiedokeskuksie[49], Карельский институт развития образования[50], ряд проектных организаций[51][52].

Kul'tura

[edit | edit source]

Petroskoi on Karjalan kul'turan da ammattitaijon keskus, kussa ollah suurimat kul'turalaitokset — kirjassot, muzejat, teatrat, konserttajoukot, opassuslaitokset, liitot dai tiedojärjessöt. Karjalan piälinnan eläjät dai gost'at suvaijah käyvä Karjalan Tazavallan muuzikkuteatrah, Dramateatrah, Kanzallizeh teatrah, Tyttiteatrah da Karjalan valdivollizeh filarmonijah. Tazavallan vanhin muzeja on Kanzalline muzeja, kumbane on avattu vuodena 1873. Linnassa ruadau sežo Karjalan tazavallan taidomuzeja.

Muzejat

[edit | edit source]

Petroskoissa ruadau kolme valdivollista da tazavallan muzieda: Kiži-muzeja-zapovednikka (Petroskoissa on kaksi ozutteluzualua)[53], Karjalan tazavallan taidomuzeja, kumbane perussettih vuodena 1960 da on endizessä vuozisuan XVIII Aunuksen gubernijan miesgimnazijan talossa[54], da Karjalan tazavallan kanzalline muzeja, kumbane avattih vuodena 1871 linnan erähässä vanhimista taloloista — gubernijan kansel'arijassa. Linnassa sežo ruadau ainavo yksittäne taidogallerija "Tyttitalo"[55]. Vuodena 1981 perussettih Karjalan tazavallan rahvahan opassuksen istorijan muzeja. Veniähen tiedoakademijan Karjalan tiedokeskuksen Geologijan institutan tyvessä ruadau Geologijan muzeja. Ruadau sežo Petroskoin tevollizuon istorijan muzeja. Petroskoissa on Merimuzeja venäjäkši «Полярный Одиссей», kumbane avattih vuodena 1996)[56] и музей Почты (открыт в январе 1995 года в здании Петрозаводского почтамта[57]). Kurgan-sporttakeskuksessa avattih Karjalan sportan istorijan muzeja[58]. Vuuvesta 2017 Rigačinan uuličalla ruadau yksittyine Neuvostoliiton-Suomen voinan istorijan muzeja[59]. Vuodena 2018 Petroskoin valdivonyliopissossa perussettih Karjalan matkailun istorijan muzeja[60]. Lizäksi erähissä laitoksissa ollah omat muzejat, kumbazissa ezillä tulou laitoksen istorija libo ruado[61].

Teatrat

[edit | edit source]

Petroskoissa ruadau viizi ammatillista teatrua:

Filarmonija

[edit | edit source]

Petroskois ruadau Karjalan valdivolline filarmonija. Se on tazavallan suurin konserttalaitos. Filarmonijassa ruadau kaksi taidojoukkuo — Simfonijaorkestra (taido-ohjuaja da piäorkestranohjuaja Anatolii Ribalko) da Veniähen rahvahan soittimien orkestra "Onego" (taido-ohjuaja da piäorkestranohjuaja Gennadii Mironov). Filarmonija on suuressa nygyaigazessa talossa da siinä on suuri konserttazuala (546 sijua) da Ozuttelu-konserttazuala (100 sijua). Ozuttelu-konserttazualassa alalleh pannah ezillä mualavuksie, grafikkua, fotokuvie, vestokuvie, dizaineroin da dekorativa-käytännöllizen taijon muasteriloin tevoksie[62][63].

Kirjassot

[edit | edit source]

Karjalan tazavallan kniigoin piäruokossapidäjänä on Karjalan tazavallan kanzalline kirjasto, kumbane avattih vuodena 1833. Petroskoissa sežo ruadau 9 kirjastuo[61][64][65][66].

Arhivat

[edit | edit source]

Petroskoissa on Karjalan tazavallan kanzalline arhiva — eräs suurimie vuozisadoin XVIII—XXI dokumentoin ruokossapiendälaitoksie pohjazella Veniähellä, se perussettih vuodena 1918[67], da Petroskoin linnan municipualuarhiivu[68].

Arhitektura da nähtävykset

[edit | edit source]
Sodakunnivon linnan muistomerki (Kirovan lagevo)

Petroskoilla on annettu Veniähen istorijallizen linnan da Sodakunnivon linnan statussa.

Kuuluzimat matkailuobjektat:

  • Iänizenrannikon randapiha — sielä on linnan perustajan Pedri I:n muistopačas, luguzet muistomerkit velleslinnoista, Toivomuksien puu da toizet vestokuvat.
  • Leninan lagevo — endine Pyörie lagevo, kumbane sai Vladimir Iljič Leninan nimen.
  • Leninan prospekta — Petroskoin uuličča. Piäobjektat — yliopisto, Pohjola-hoteli da muut.
  • Kul'tura- da huogavopuusto "Halliččijan sadu" — endine Petrovskoin sadu (Kezäsadu), kumbane perussettih vuodena 1703. Veniähen vanhin puusto, kumbazessa on Petroskoin zavodan muistopačas.[69]
  • Jamka-puusto
  • Kirovan lagevo (Taidomuzeja, nellä teatrua viijestä) da Velleslinnoin kävelykujo.
  • Karl Marksan prospekta.
  • Aleksandr Nevskoin kirikkö.
  • Kurgan-hiihtokeskus.

Kinoteatrat

[edit | edit source]
Kalevala-kinoteatra

Kalevala-kinoteatra on Karjalan tazavallan suurin. Vuodena 2011 Petroskois avattih venäjäkši «Мираж Синема»-kinoteatra kuuven zualan ker, а elokuussa vuodena 2012 se avattih Maksi-kauppukeskuksessa.

Oraskuussa vuodena 2015venäjäkši «Мираж Синема»-kinoteatra avattih uuvessa venäjäkši «Лотос-Plaza»-kauppakeskuksessa.

Linnan päivä

[edit | edit source]

Linnan päiviä pietäh Petroskois kezäkuun jälgimäzenä suovattana[70]. Sidä pietäh linnan Suomen armijalda piästämizen kunnivoksi. Linnan päivänä Petroskois pietäh erilazie pidoloi.

Kanzoinväline Giperboreja-talvifestivali

[edit | edit source]
Giperboreja-talvifestivuali-2020

Festivalin nimi otettih muinaisgriekkalazesta mifologijasta, kussa Boreja on pohjazen tuulen jumala, а Giperboreja on mua pohjazen tuulen taguana. Giperboreja-talvifestivalie pietäh Petroskoissa joga vuodena tuhukuussa Iänizen randapihalla[71]. Vuuvesta 1998 Petroskoissa on pietty Kanzoinvälistä lumi- da jiävestoksien festivalie.

Karjalan valgiet yöt -festivali

[edit | edit source]

Vuuvesta 2004 Petroskoissa on pietty kanzoinvälistä muuzikkafestivalie Petroskoin valdivollizessa A. K. Glazunovan konservatorijassa[72]

Vozduh-festivali

[edit | edit source]

Kanzoinvälistä Vozduh-festivalie piettih Petroskoissa joga vuodena vuuvesta 2005 vuodeh 2010, vuuvessta 2013 vuodeh 2015 da vuodena 2023. Se on ilmafestivali kezäkuun jälgimäzinä huogavopäivinä.

Joukkoviestimet

[edit | edit source]

Petroskoin joukkoviestimien eričyksenä on se, što sielä piästetäh ilmah vie lehtilöi da žurnaloi karjalan, vepsän da suomen kielilöillä. Karelija-TV-da radivoyhtevys piästäy ilmah lähetyksie kanzallizilla kielilöillä.

Sportta

[edit | edit source]
40. purjehvenehien regatta "Onego-2011" Petroskoissa

Sporttayhissykset

[edit | edit source]

Karjalan tazavallan suurin vuitti sporttafederacijaloista on Petroskoissa.

Sporttaobjektat

[edit | edit source]
  • Spartak-stadion (Gercenan uuličča, 1).
  • Junost'-stadion (Karl Marksan prospekta, 4).
  • Lokomotiv-stadion (Mujejärven uuličča).
  • Stadion venäjäkši «Машиностроитель» (Lisicinan uuličča, 23).
  • Stadion venäjäkši «ПЛМК» (Solomannin piätie).
  • Dinamo-stadion (Halturinan uuličča) heitti ruavon vuodena 1990.
  • Lumi-sporttakompleksa (Neglinkan randapiha, 52).
  • Fontani-hiihtokohta (Dreul’anka).
  • Lapsien mägihiihon keskus "Gorkа" (Lohijoven piätie, 17).
  • Tazavallan Kurgan-sporttakompleksa, vuodena 2009 sielä nossettih hiihtoammundakenttä[73] (Kurganan ajotie, 1).
  • Akvatika-vezi-sporttakeskus (Puškinan uuličča, 7).

da muut.

Uskondo

[edit | edit source]

Petroskoissa ruadau Veniähen pravoslavnoin kirikön Petroskoin da Karjalan jeparhija, Riimalais-katoline kirikkö, Ingrijan l'uterilane kirikkö da toizet.

Palkinnot da arvonimet

[edit | edit source]
  • 1978 — Ruskien Ruadoflavun kunnivomerkki.
  • 1999 — Rynnäsmerkki venäjäkši «Жар-птица», arvonimi "Linnu, kumbane on hyväntahtone lapsen kohtah""[74].
  • 2003 — Pedri Suuren kunnivomerkki[75].
  • 2009 — Jeuropan palkindo[76].
  • 2011 — erilline palkindo kilbailuymbärissän kehittämizessä municipalatalovuossa Veniähen kunnostettavin linna- (kylä-)kunda -kilvassa- vuodena 2010 (nominacija "Veniähen Federacijan hallinnollizet keskukset da piälinnat"[77].
  • 2015 — Veniähen Federacijan arvonimi — Sodakunnivon linna[78].

Kunnivokanzalazet

[edit | edit source]

Linnalazilla, kumbazet ollah luajittu suuren panoksen sen kehittämizeh, annetah Petroskoin linnan kunnivokanzalazet -arvonimi.

Ystävyslinnat

[edit | edit source]

Petroskoi ruadau yhteisruaduo ystävyslinnoin ker, kumbazien joukossa ollah Varkaus da Jovensuu (Suomi), Umeo (Umeå, Ruočči), La-Rošel' (La Rochelle, Francija), Dulut (Duluth, Amerikka), Noibrandenburg da T'ubingen (Saksa), Mo i Rana (Norvegija). On solmittu yhteisruavon sobimukset semmozien linnoin ker, kuin Brest (Valgoveniäh), Nikolajev (Ukraina), Ečmiadzin (Armenija), Alitus (Litva), Narva (Estonija).

Petroskoissa kuvatut kinofil'mat

[edit | edit source]

Gallerija

[edit | edit source]

Lähtiet

[edit | edit source]
  1. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  2. ↑ Template:Wp/krl/Книга Template:Wp/krl/Wayback
  3. ↑ Регионы России. Основные социально-экономические показатели городов. 2018: Стат. сб. / Росстат. − М., 2018. − 443 с. ISBN 978-5-89476-464-1
  4. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  5. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  6. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  7. 1 2 Template:Wp/krl/Cite web
  8. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  9. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  10. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  11. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  12. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  13. ↑ Бюллетень Ленинградского областного отдела статистики № 20. Апрель — июнь 1928 г.
  14. ↑ Перепись 1933
  15. ↑ Всероссийская перепись 2002
  16. ↑ Всероссийская перепись 2010
  17. ↑ Итоги Всероссийской переписи населения 2020 года. Том 5. Национальный состав и владение языками. Таблица 1. Национальный состав населения
  18. ↑ Абазины (1), Абхазы (2), Аварцы (16), Агулы (2), Адыгейцы (4), Алтайцы (4), Американцы (1), Арабы (84), Ассирийцы (9), Афганцы (1), Балкарцы (5), Башкиры (44), Болгары (26), Британцы (4), Буряты (12), Венгры (3), Вьетнамцы (6), Гагаузы (4), Греки (43), Грузины (148), Даргинцы (21), Евреи (229), Езиды (8), Ижорцы (1), Ингуши (16), Испанцы (4), Итальянцы (1), Кабардинцы (11), Казахи (48), Калмыки (4), Каракалпаки (3), Карачаевцы (1), Киргизы (47), Китайцы (67), Коми (59), Коми-пермяки (2), Корейцы (43), Коряки (1), Крымские татары (4), Кубинцы (2), Кумыки (10), Курды (1), Лакцы (10), Латыши (38), Лезгины (62), Литовцы (88), Марийцы (36), Молдаване (102), Мордва (52), Немцы (115), Ногайцы (1), Осетины (34), Пакистанцы (1), Персы (4), Поляки (211), Румыны (1), Поморы (67), Рутульцы (1), Саамы (6), Сербы (4), Табасараны (13), Талыши (35), Турки (6), Туркмены (92), Удины (2), Удмурты (31), Уйгуры (2), Финны-ингерманландцы (102), Французы (1), Хакасы (1), Ханты (5), Черкесы (3), Чехи (1), Чеченцы (88), Чуваши (119), Эвенки (1), Эстонцы (23), Якуты (12), Японцы (8), Указавшие другие ответы о национальной принадлежности (3519), Нет национальной принадлежности (659), Лица, в переписных листах которых национальная принадлежность не указана (48 533)
  19. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  20. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  21. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  22. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  23. ↑ Календарь памятных и знаменательных дат на январь 2020 года
  24. ↑ Календарь знаменательных дат Карелии — декабрь 2021 года
  25. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  26. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  27. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  28. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  29. ↑ Города России: Энциклопедия / Под редакцией Г. М. Лаппо. — М.: Научное издательство "Большая Российская энциклопедия", 2003. — Репр. изд. — 560 с.: ил., карты.
  30. ↑ ОАО "РЖД"
  31. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  32. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  33. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  34. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  35. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  36. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  37. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  38. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  39. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  40. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  41. ↑ Template:Wp/krl/Cite web // Ведомости Карелии, 13.02.2013
  42. ↑ Ливанов Д. В. Template:Wp/krl/Cite web // Минобрнауки России, М., 11 февраля 2013 г.
  43. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  44. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  45. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  46. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  47. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  48. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  49. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  50. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  51. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  52. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  53. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  54. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  55. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  56. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  57. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  58. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  59. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  60. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  61. 1 2 Template:Wp/krl/Cite web
  62. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  63. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  64. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  65. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  66. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  67. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  68. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  69. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  70. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  71. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  72. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  73. ↑ Вступило в строй биатлонное стрельбище в Петрозаводске Template:Wp/krl/Wayback, 12.02.2010
  74. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  75. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  76. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  77. ↑ Template:Wp/krl/Cite web
  78. ↑ Cite error: Invalid <ref> tag; no text was provided for refs named kremlin_city_of_military_glory
  79. ↑ Красная Карелия. 1926. 28 мая

Aihiesta muijalla

[edit | edit source]

Retrieved from "https://incubator.wikimedia.org/w/index.php?title=Wp/krl/Petroskoi&oldid=7118306"