Wp/krl/Joučen

Joučen

Joučen (Cygnus cygnus) on šoršien heimoh kuuluja šuurikokoni lintu.

Koko ta näkö

Joučen on šuurikokoni ta puhtahan valkoni vesilintu, vain n'okašša on vähäni muštua ta ruškienkeltasta. Linnun pituhuš on 140-160 šenttimetrie ta šiipien kokkaväli 220-240 senttimetrie. Joučen painau 6,5-11,5 kilogrammua. Nuoret joučenet ollah halien harmaita. Puršto on pyörie.

Muuta

Joučen šyöy vesikasvija; šen iäni on kuuluva ta "trumpettimaini". Jouččenet aina ollah parittain ta pariuvutah koko elämän ajakši. Kun yksi ammuttanneh, ni toini pitälti itköy toistah. Elinaloveh ulottuu Europan ta Aasijan pohjosošašta Islannista Sahalinin šuarella. Joučen on muuttolintu, hyö tullah meilä kevyällä ta šykyšyllä tuaš lähetäh jälelläh šuvipuoleh. Hyö lennetäh šuurissa parviloissa. Šilloin kun hyö lähettih, ni še oli merkki, jotta talvi on läššä.

Joučen mifologijašša

Joučenta ta jiäliččyä ešittäjä kallivopiirroš Onegajärveltä.

Ammusista ajoista šuaten joučen on ollun karjalaisilla ta heijän siperiläisillä rotn'akanšoilla pyhä lintu. Šitä ei nikonša ruohittu ampuo, šiitä tulou riähkä. Vanhat ihmiset šanottih, jotta joučen on "ihmiseštä tullun". Joučen oli valon ta kaunehuon simvoli, a kuoloma tuli jouččenen tappajalla. Kal'evalašša Lemminkäini mänöy ampumah jouččenen Tuonelan jovešta, ka "paharaiska karjapaimen" noštau vesikyyn veještä, šillä tappau Lemminkäisen ta šytyäy hänet Tuonen koškeh. Monissa Karjalan kallivopiirrokšissa on kuvattuna joučen, ta linnun tärkehyön takie itämerenšuomelaisie kanšoja on kučuttu "vesilinnun kanšakši". Joučenta on pijetty välittäjänä Tuonelan ili Manalan ta eläjien muajilman välillä. Täh viitatah niise starinat Tuonen jovešša uijašta Tuonen jouččenešta.

Joučen on Šuomen kanšallislintu.

Aihiešta muijalla

• Luontoportti (šuomekši)
• Suomen lintuatlas (šuomekši)