Wp/krl/Sortavala

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | krl
Wp > krl > Sortavala
Sortavala
Šemeikan pačas

Sortavala (šuomekši Sortavala, venäjäkši Сортавала) on linna Karjalan tašavallan Sortavalan piirissä. Še šijaiččou Luatokan rannalla Läppäjärven lahella ta on Sortavalan piirin kešuš.

Vuotena 2010 Sortavalašša eli 19 235 ristikanšua.

Istorija[edit | edit source]

Sortavalan aloveh tunnetaan jo 1100-luvulta. 1500-luvulla še oli tärkie kauppapaikka ta vuotena 1582 še mainitah asiekirjašša kylänä nimeltä Сердоболь, Serdobol (Serdovol). Nimie käytettih linnašta venäjäššä vuoteh 1918 šuaten. Stolbovan rauhašša vuotena 1617 alovehešta tuli oša Ruoččie. Vuotena 1632 Ruočin kuninkaš Gustav II Adolf allakirjutti manifestin, kumpasen mukah Läppäjärven rannalla peruššettih uuši Sortavalan linna. Šittemmin kaupunkista tuli Banner-suvun kotipaikka ta oša Käkišalmen liänie.

Uuvvenkaupunkin rauhašša kaupunkista tuli oša Venäjyä. Šuuren Pohjan šovan jälkeh vuotena 1721 Sortavala oli poltettu ta šiitä tuli pieni kylä. Vuotena 1783 Ekaterina II allakirjutti manifestin Sortavalan asemašta ta šiitä tuli tuaš linna.

Kun Šuomešta oli tullun oša Venäjyä Haminan rauhan jälkeh vuotena 1809, Sortavala liitettih vuotena 1812 muun "Vanhan Šuomen" kera ošaksi Šuomen šuuriruhtinaškunnan Viipurin liänie. Vuuvven 1917 jälkeh Šuomi iččenäisty. Šiih aikah čeri Šuomen ta Neuvvoštoliiton välillä kulki 70 kilometrie Piiteristä. Neuvvoštoliiton hallituš tahto ottua Šuomelta alovehie turvatakšeh Piiterin, ka Šuomi ei šuoštun. Maijen välillä šytty talvišota vuotena 1939, min jälkeh Sortavala, Viipuri ta muita kaupunkeja tultih Neuvvoštoliiton ošakši. Sortavalua ei nimitetty uuvvelleh niin kun muita alovehie, ka šuomalaiset jouvuttih lähtemäh. Vuotena 1941 alko jatkošota ta šuomalaiset palattih, ka hyö myöššyttih šykyšyllä 1944. Niin alko Sortavalan uuši istorija.