Wp/fit/Ryssä

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Ryssä
Jump to navigation Jump to search
Flag of Russia.svg
Russian Federation (orthographic projection).svg

Ryssä (s. Venäjä, r. Ryssland), Ryssän federasuuni (ven. Российская Федерация, Rossijskaja Federatsija eli Ryssä (ven. Россия, Rossija) oon kahteen maanoshaan ulottuva staatti, johonka käsittää suuriiman osan pohjaisesta Euraasiasta.

Ryssän federasuuni oon vuuen 1993 perustuslain mukhaan puolipresidentihaalinen republikki. Son liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Ryssän rajakrannit on Norja, Suomi, Estlanti, Lettlanti, Litaueni, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongoolia ja Pohjois-Korea. Lisäks Ryssän läheisyyessä sijaittevat Yhtysvalloitten Alaska ja Japani, joihin oon kumphaankin vain vähän merimatkaa.

Ryssä oon 17 miljuunan kvatraattikilometrin pinta-alalhaan alueelthaan selvästi suuriin staatti mailmassa, ja se peittää enemän ko kaheksasosan maapallon maa-alueista. Vuona 2011 soli mailman yheksäneneks väkirikhain maa 139 miljoonala asukhaalhaan. Ryssä käsittää suuriiman osan Pohjois-Aasiaa ja 40 prusenttia Euruupasta ja sen alue jakkautuu yheksäle aikavyöhykheele. Maassa oon lukusia eri kasvilisuus- ja maatyyppiä. Ryssälä oon mailman suuriimat mineraali- ja enerkiareservit, ja sitä piethään enerkian syyppervaltana. Maala oon mailman suuriimat mettävarat, ja sen järvissä oon noin neljäsosa mailman sulasta vereksestä veestä. Osa maan luononvaroista oon hankalasti hyöynettävissä.

Itäslaavit aloit leviämhään Ryssän alueele 500- ja 600-luvuitten tienoila. Kiovan Ryssän kuttuttu staatti ilmaantui 800-luvula ja omaksui kristinuskon vuona 988. Kiovan Ryssää seurasi Moskovan ruhtinaskunta. 1700-luvula perustethiin huomattavasti laajempi Ryssän keisarikunta, joka ulottui Puolasta Tyynele valtamerele. Ryssästä tuli mailmanlaajuinen valtatekijä keisarikunnan aikhoin, ja se perusti myöhemin Neuvostoliiton, mailman ensimäisen ja suuriiman perustuslailthaan sosialistisen staati . Nykynen Ryssän federasuuni perustethiin Neuvostoliiton hajotessa vuona 1991, ja se peri Neuvostoliiton oikeussubjektin stattyksen. Ryssä oon Yhistyneitten kansakuntien turvalisuusneuvoston pysyvä jäsen, kuuluu johtavien teolisuusmaitten G8-ryhmään ja oon Ittenäisitten valtioitten yhteisön johtojäsen. Se oon yks viiestä viralisesti yinasevaltioks tunnustetusta maasta, ja sillä oon yhessä Yhtysvaltoitten kansa mailman suuriimat yinasevarastot.


Sana "ryssä" oon alentava termi suomeksi, mutta täysin neutraali meänkielessä, ko Ruottin tornionlaaksolaiset ei ole olheet soassa vanhaan Ryssän kans. Ryssä oon venäläistä tarkottava vanhaa sana. Jokapäiväisessä kielenkäytössä suomessa ryssiksi luethaan välisät kans muut sellaiset kansalisuuet, joila oon histuurialinen yhteys Ryshään eli Neuvostoliithoon. Tällaisia saattavat olla esimerkiks inkerinsuomalaiset, ukrainalaiset eli karjalaiset. Alun perin sannaa oon käytetty ylheensä ortodokseista, niin ko (itä)karjalaisista (esimerkiks "laukkuryssä", kauppamies).

Ryssäksi nimittelyä piethään Suomessa nykyhään ryssäläishiin kohtistuvana rasismina. Kantasuomalaisitten keskuuessa tehtyssä tutkimuksessa 90 % kyselhyyn osalistunheista piti ilmauksia ”neekeri”, ”ryssä” ja ”manne” kaikhein loukkaavimpana vähemistöitten nimityksistä. Ryssänviha synnytethiin nykykäsityksen mukhaan lähinä Suomen ittenäistymisen alkuaikoina. Aiemin sannaa oon pietty neutraalina etnonyyminä. Esimerkiks Suomen autonomian aikana sana "ryssä" oli ylheisessä käytössä.