Wp/fit/Ryssä

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Ryssä
Jump to navigation Jump to search
Flag of Russia.svg
Russian Federation (orthographic projection).svg

Ryssä (s. Venäjä, r. Ryssland), Ryssän federasuuni (ven. Российская Федерация, Rossijskaja Federatsija eli Ryssä (ven. Россия, Rossija) on kahteen maanoshaan ulottuva valtio, joka käsittää suuriiman osan pohjoisesta Euraasiasta.

Ryssän federasuuni on vuoen 1993 perustuslain mukhaan puolipresidentihaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Ryssän rajakrannit on Norja, Suomi, Estlanti, Lettlanti, Litaueni, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongoolia ja Pohjois-Korea. Lisäks Ryssän läheisyyessä sijaittevat Yhtysvalloitten Alaska ja Japani, joihin on kumphaankin vain vähän merimatkaa.

Ryssä on 17 miljoonan kvatraattikilometrin pinta-alalhaan alueelthaan selvästi suuriin valtio mailmassa, ja se peittää enemän kuin kaheksasosan maapallon maa-alueista. Vuona 2011 se oli mailman yheksäneneks väkirikhain maa 139 miljoonala asukhaalhaan. Ryssä käsittää suuriiman osan Pohjois-Aasiaa ja 40 prusenttia Euruupasta ja sen alue jakkautuu yheksäle aikavyöhykheele. Maassa on lukusia eri kasvilisuus- ja maatyyppiä. Ryssälä on mailman suuriimat mineraali- ja enerkiareservit, ja sitä piethään enerkian syyppervaltana. Maala on mailman suuriimat mettävarat, ja sen järvissä on noin neljäsosa mailman sulasta vereksestä veestä. Osa maan luononvaroista on hankalasti hyöynettävissä.

Itäslaavit aloit leviämhään Ryssän alueele 500- ja 600-luvuitten tienoila. Kiovan Ryssän kuttuttu valtio ilmaantui 800-luvula ja omaksui kristinuskon vuona 988. Kiovan Ryssää seurasi Moskovan ruhtinaskunta. 1700-luvula perustethiin huomattavasti laajempi Ryssän keisarikunta, joka ulottui Puolasta Tyynele valtamerele. Ryssästä tuli mailmanlaajuinen valtatekijä keisarikunnan aikhoin, ja se perusti myöhemin Neuvostoliiton, mailman ensimäisen ja suuriiman perustuslailthaan sosialistisen valtion. Nykynen Ryssän federasuuni perustethiin Neuvostoliiton hajotessa vuona 1991, ja se peri Neuvostoliiton oikeussubjektin aseman. Ryssä on Yhistyneitten kansakuntien turvalisuusneuvoston pysyvä jäsen, kuuluu johtavien teolisuusmaitten G8-ryhmään ja on Ittenäisitten valtioitten yhteisön johtojäsen. Se on yks viiestä viralisesti yinasevaltioks tunnustetusta maasta, ja sillä on yhessä Yhtysvaltoitten kansa mailman suuriimat yinasevarastot.


Sana "ryssä" on alentava termi suomeksi, mutta täysin neutraali meänkielessä, koska Ruottin tornionlaaksolaiset ei ole olheet soassa vanhaan Ryssän kansa. Ryssä on venäläistä tarkottava vanhaa sana. Jokapäiväisessä kielenkäytössä suomessa ryssiksi luethaan välisät kans muut sellaiset kansalisuuet, joila on histuurialinen yhteys Ryshään eli Neuvostoliithoon. Tällaisia saattavat olla esimerkiks inkerinsuomalaiset, ukrainalaiset, valkoryssäläiset. Alun perin sannaa on käytetty ylheensä ortodokseista, niin kuin (itä)karjalaisista (esimerkiks "laukkuryssä", kauppamies).

Ryssäksi nimittelyä piethään Suomessa nykyhään ryssäläishiin kohtistuvana rasismina. Kantasuomalaisitten keskuuessa tehtyssä tutkimuksessa 90 % kyselhyyn osalistunheista piti ilmauksia ”neekeri”, ”ryssä” ja ”manne” kaikhein loukkaavimpana vähemistöitten nimityksistä. Ryssänviha synnytethiin nykykäsityksen mukhaan lähinä Suomen ittenäistymisen alkuaikoina. Aiemin sannaa on pietty neutraalina etnonyyminä. Esimerkiks Suomen autonomian aikana sana "ryssä" oli ylheisessä käytössä.