Wp/fit/Vietnam

Vietnamin sosialistinen tasavalta eli Vietnam (vietn. Việt Nam) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajakrannit on Kambodja, Kiina ja Laos. Valtion pinta-ala on noin 330 000 kvatraattikilometriä, jase on lähes Suomen kokonen. Asukhaita on yli 86 miljoonaa eli Vietnam on mailman 13. suuriin maa väestölthään.

Vietnam oli vuoesta 111 ennen meän aijan alkua (eaa). tuhanen vuoen aijan osa kiinalaisia valtioita, siihen asti kun vietnamilainen dynastia nousi valthaan 939. Vuoen 1471 jälkhiin se vallotti Champa-kuninkaskunnan nykysessä Keski-Vietnamissa, ja vietnamilaisitten asutus levisi etehlään aina Mekongin suisthoon asti. Vuona 1858 Franska alotti siirtomaavallotukset Etelä-Vietnamista, ja 1885 Annam, Tonkin, ja Kotšinkiina liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Toisen maailmansodan ja Japanin miehityksen aikana maassa syntyi antikolonialistisia liikheitä niin kun Việt Minh, ja soan jälkhiin 2. syyskuuta 1945 vietnamilaiset kommunistit Hồ Chí Minhin johola julistit maan ittenäiseks. Franska ei halunu luopua siirtomaasta ja kävi sottaa aina vuotheen 1954, jollon se kärsi tappion Điện Biên Phủn taistelussa.

Genevessä sovithiin siirtomaavallan lopettamisesta ja maa jaethiin Pohjois-Vietnamin kommunistisen hallinon ja etelän Bảo Đạin keisarinvallan välilä. Etelä-Vietnam julistautui 1955 Vietnamin tasavallaks kun Ngô Đình Diệmin nousi valthaan. Etelä-Vietnamissa nousi Kansalisen vapautusrintaman johtama kapina, jota pohjoinen avusti. Etelä pyysi Yhtysvalloitten sotilasapua sen kukistamiseks. Etelä-Vietnamissa vallan kaappasivat 1963 jeneraalit. Yhtysvallat lisäsi tukea sille ja alotti kans Pohjois-Vietnamin pommitukset. Yhtysvallat vetäytyi soasta 1973. Vuona 1975 Pohjois-Vietnamin joukot miehitit Etelä-Vietnamin ja maa yhistyi. Vietnam kävi kans lyhyen soan Kambodjaa ja Kiinaa vasthaan.

Vuona 1986 Vietnam alotti Kiinan tyyliset ekonoomiset uuistukset nimelä Đổi Mới. Vietnam on saanu huomiota kätevästä ekonoomisesta kasumisesta ja köyhyyen vähenemisestä uuistuksitten jälkhiin. Vietnam pääsi Mailman kauppajärjestön jäseneks vuona 2007.

Vuona 2004 maan butjetista 5–7 prusenttia oli ulkomaista apua.

Aasian maat