Wp/fit/Bhutan

Bhutanin kuninkaskunta eli Bhutan (Bhutan on pieni sisämaavaltio Himalajala Intian ja Kiinan välissä. Bhutan ulottuu suptrooppiselta alankolta Himalajan tunturhiin, ja korkeuserot maan eri ositten välilä on jopa yli 7 000 metriä. Bhutanin ekonomi perustuu maa- ja karjataloutheen, mutta mettätalouela, vesivoimala, matkailula ja kehitysavula on kans tärkeä osa maan ekonomissa. Arviot maan väkiluvusta on korjattu yli kahesta miljoonasta noin 660 000:een. Bhutanin pääkaupunki ja suuriin kaupunki on Thimphu.

Bhutan on mailman eristynheimpiä valtioita, sillä hallitus määrittelee ulkomaalaista vaikutuksia ja reisaamista säilyttääksheen maan buddalaisuutheen perustuvan kulttuurin. Suuriin osa Bhutanin buddhalaisista nouvattavat Tiibetin buddalaisuuen drukpa Kagyu- tai nyingmapa-koulukuntaa. Maan viralinen kieli on dzongkha (”dzongien kieli”). Bhutanin kirjalisuuessa maa kuvathaan useasti viimisenä säilynheenä himalajanbuddhalaisuuen linnakheena. Bhutania on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista maassa asuvaa nepalilaista väestöä kohtaan, joka on suuriimaks osaks hindulaista.

Bhutan on ollu munarki vuoesta 1907. Aiemin kuninkas hallitti suorhaan, mutta vuoesta 2008 maa on ollu perustuslailinen munarki. Bhutanissa piethiin sillon ensimäiset temukraattiset vaalit. Muitaki uuistuksia on tapahtunu viimi vuosina. Vuona 1998 maassa alethiin hyväksymhään tv-lähätyksiä(fuutpollin VM-kilpailutten takia). Monet bhutanilaiset toela väittävä ette tv on lisäny materialismia ja rikolisuutta sekä saanu ihmiset hylkäämhään perintheiset arvot.

Aasian maat