Wp/fit/Kiina

Kiinan kansantasavalta (yksinkertaistetut merkit: 中华人民共和国; perinteiset merkit: 中華人民共和國; pinyin: Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó), josta ylheensä käytethään nimitystä Kiina (yksinkertaistetut merkit: 中国, perinteiset merkit: 中國, pinyin: Zhōngguó), on maa Itä-Aasiassa. Kiina on 1,3 miljardila asukhaalhaan väkiluvulthaan mailman suuriin maa ja eustaa noin viiesossaa maapallon väestöstä. Kiinan krannimaat on Intia, Nepal, Bhutan, Myanmar, Laos, Vietnam, Venäjä, Pohjois-Korea, Pakistan, Mongolia, Kirgisia, Tadjikistan, Afghanistan ja Kazakstan.

Kiina on hallitusmuoolta kansantasavalta, jota Kiinan kommunistinen puolue (KKP) hallittee. Ekonoominen systeemi ei kuitenkhaan ole kommunistinen, vaan "sosialistinen markkinaekonomi", joka on tietynlainen yhistelmä planeerinki ekonomita ja vappaa ekonoomista markkinaa.

Nykynen Kiinan kansanrepublikki on entisen Kiinan republikin seuraaja. Kansantasavalta syntyi, ko Mao Zedongin johtamat komunistit voitit Kiinan sisälissoan ja tasavaltalaiset joukot pakeniva Taiwanin saarele. Kansantasavalta julistethiin perustetuks 1949. Kiina joutui alkuaikoinhaan kamppailemhaan suuritten prupleemitten kans, niin ko äärimmäisen köyhyyen ja nälänhään keskelä, mutta laajoitten ekoonoomisen uuistuksen seurauksena Kiina onnistui lopulta nousemhaan köyhästä maanviljelyyhteiskunnasta teolistunheeksi suurvallaks. Erityisesti Kiinan ekonoominen avautuminen on tehny siittä yhen maailman käteviin kasvavista ekonomista. Länsimaissa Kiina on tullu tunnetuks halvan työvoiman maana, jonka seurauksena on alettu puhua ns. Kiina-ilmiöstä. Tosin Kiinan rikastumisen myötä kiina-ilmiö on siirtyny enemän muihin Itä-Aasian maihin.

Nykyhään Kiina saatethaan laskea puliittiseks, ekonoomiseks ja sotilhaaliseks suurvallaks. son väkiluvulthaan mailman suuriin ja pinta-alalthaan mailman neljäneks suuriin valtio. Kiinan kansanarmean miesvahvuus on mailman suuriin yli 2,8 miljoonala sotilaalhaan. Lisäks Kiina on yinasevaltio. Kiinan markkinat on yhet mailman laajimista ja kiinalaisitten ostovoima on mailman käteviin kasvava. Kiinala on kans suuria prupleemia, muun muassa temukratin puutheelisuus, ihmisoikeustilane, suuret elintasoerot maaseuun ja kaupunkitten välilä, kasvava tuloerot ja miljööprupleemit. Kiina on nykyhään mailman suuriin miljöön likastaja.

Aasian maat