Jump to content

Wp/fit/Sveitsi

From Wikimedia Incubator
< Wp | fit
Wp > fit > Sveitsi

Sveitsi (saks. Schweiz, ransk. Suisse, ital. Svizzera, retorom. Svizra) eli viralisesti Sveitsin valaliitto (lat. Confoederatio Helvetica, lyhene CH) on valtio Keski-Euruupassa. Sveitsi on valtiomuoolthaan valtioliitto, joka koostuu 26 kantonista. Sen krannimaat on pohjoisessa Saksa, etelässä Italia, iässä Itävalta ja Liechtenstaini ja lännessä Franska. Sveitsin pääkaupunki on Bern.

Sveitsi on sisämaavaltio, joka jakkautuu maantietheelisesti kolmheen alueesheen: Alpphiin, Sveitsin keskimaahan ja Juratunturhiin. Sveitsin pinta-ala on 41 285 kvatraattikilometriä, ja vaikka Alpit vievät valtaosan maan pinta-alasta, väestö on pääosin keskittyny pohjoisen tasankole, jossa suuriimat kaupunkit on. Niihin kuuluu kaks mailmankaupunkia, Zürich ja Geneve. Sveitsissä on noin 7,8 miljoonaa asukasta.

Sveitsin valaliitolla on pitkä histuuria puolueettomana valtiona. sole osallistunu sothiin vuoen 1815 jälkhiin ja liittyi Yhistyneishiin kansakunthiin vasta vuona 2002. Sveitsissä sijaittee paljon kansainvälisiä järjestöjä, niin ko YK:n toiseksi suuriin tukikohta, Punainen Risti, Mailman kauppajärjestö, Kansainvälinen työjärjestö ja urheilujärjestöjä, niin ko FIFA ja Kansainvälinen olympiakomitea. Euruupan tasola maa oli yks Euruupan vapaakauppajärjestön perustajista ja kuuluu Šengen-alueeseen, vaikka se ei olekhaan liittyny Euruupan unionhiin.

Sveitsi on yksi mailman vauraiimista valtiosta. Nimelinen bruttokansantuote henkeä kohti oli Sveitsissä 69 838 dollaria vuona 2010. Keskimääränen rikhaus henkeä kohti on Sveitsissä mailman suuriin (372 692 dollaria vuona 2010). Mailman talousfoorumi valitti Sveitsin samana vuona mailman kilpailukykyisimäksi maaks.

Sveitsi jakkautuu kolmheen kieli- ja kulttuurialueesheen: saksankielisheen, franskankielisheen ja italiankielisheen. Näitten lisäks muutamassa alppilaaksossa puhuthaan retoromaanin kieltä. Sillä tavala sveitsiläiset ei muoosta eetnisesti tai kielelisesti yhtenäistä kansakuntaa. Yhteinen itentiteetti perustuuki jaethuun histuurihaan, jaethuin arvhoin ja Alphiin liittyvhään symboliikhaan.