Wp/fit/Andorra

Andorran ruhtinaskunta eli Andorra on pikkunen sisämaavaltio Spannian ja Franskan välissä Pyreneitten tunturissa.

Histuuria

Suulisen ja perintheelisen tion mukhaan Kaarle Suuri antoi Andorrale erikoisoikeuen palkkana heän taistelusthaan maureja vasthaan vuona 805. Varhaisin histuurialinen tokymentti Andorrasta on vuoelta 839 peräisin oleva Urgellin katedraalin vihkiasiakirja, jonka mukhaan maan seurakunnat kuuluit Urgellin kreivikunthaan. Vuona 988 Urgellin kreivi luovutti Andorran hallinan Urgellin piispale vastinheena muista alueista Cerdanyan laaksossa. Andorralaiset tunnustit alamaisuutensa vasta piispa Bernat Sançille vuona 1176. Sen jälkhiin Andorran hallinasta käythiin valtataistelua kirkon ja kreivikunnan välilä, niinkun vuosina 1278-1288 Urgellin sen aikhainen piispa ja Foix'n kreivi Roger Bernat III allekirjoitit ns. Pariatge-sopimuksen. Sopimusta piethään Andorran ruhtinaskunnan perustamisasiakirjana, ja siihen sisältyy erikoinen kahen päämiehen malli, joka on sympoolisena voimassa eelleen. Vuona 1589 Foix'n kreivin omistusoikeus Andorraan siirtyi Franskan kuninkhaale ja nykyhään se on Franskan presidentilä.

Politiikka

Andorran perustuslaki vuoelta 1993 määrittelee maan ittenäiseks oikeusvaltioks, joka nouvattaa temukratian ja sosiaalisuuen periaatheita. Andorra on OECD:n luokittelun mukhaan niin sanottu veroparatiisi. Viime vuosina se on muitten Euruupan pikkuvaltioitten mallila pyrkiny erhoon erityisasemasthaan. Andorra ei kuulu Euruupan unionhiin, mutta toimii sen kans monila aloila läheisessä yhteistyössä. Yhteisvaluutta euro syrjäytti aikaisemmin käytössä olleet Ranskan frangin ja Espanjan pesetan vuonna 2002. Andorra on ollut YK:n jäsenvaltio vuodesta 1993 lähtien.

Urgellin piispa ja Ranskan presidentti ovat Andorran viralliset hallitsijat, mutta todellista valtaa pitää 28-henkinen parlamentti. Sekä Espanjalla että Ranskalla on edustaja parlamentissa.

Euruupan valtiot