Wp/fit/Meänkielen revitaliseerinki
Rajaylimenevä yhteistyö, raha ja sosiaali ja kulttuuri kapitaali määräävä jos vähemistökielilä on tulevaisuutta
[edit | edit source]Seittemän periaatetta määräävät meänkielen tuleivaisuuen:
- 1. Kuinka paljon saattaa ja käytethään meänkieltä/suomea julkisissa sektorissa, meetiassa, koulutuksessa, esikoulussa etc.
- 2. Jos on tutkimusta, koulutusta, opetusta meänkielessä ja meänkielelä.
- 3. Vähemistökielet ja enemistökielet on yhteisessä kielen ekolokissa. Jos suomi saapi heijon aseman Ruottin Tornionlaaksossa saattaa suurela varmueela olettaa ette meänkieli saapi yhä heijoman aseman. Jos suomi saapi vahveman aseman vähemistöalueela niin se vaikuttaa pusitiivisesti ei aivan meänkielen, mutta kans saamen ja kveenin kielen revitaliseerinkhiin [1]
- 4. Rajaylimenevää monikielistä siviiliyhteiskuntaa missä käytethään sekä meänkieltä ette suomea puhe- ja kirjotuskielinä mennee kehittää jos on tarpheeksi korkea meettalingvistinen tietoisuus kehitetty ja siis tarpheeksi moni joka ossaa puhua ja kirjottaa meänkieltä/suomea [2].
- 5. Jos se monikielinen siviiliyhteiskunta luopi tarpheeks paljon kulttuurista ja sosiaalista kapitaalia ette vähemistökielet alkavat viehättämhään nuoria sukupolvia [3].
- 6. Jos monikielinen siviiliyhteiskunta ja kielensuunitteliat pystyvät liittämhään meänkielheen ja suomheen lännenpuolela rajaväyliä ekonoomisia ominaisuuksia.
- 7. Jos meänkieli ja suomi näilä ylhäälä mainituila keinoila luopi omia alueita eli tumääniä ekonoomisessa markkinassa missä kielet pärjäävät omin voimin ja kehittävät sen takia itteäkantavia stryktyyriä esimerkiks kulttuurin, meetian, työpaikoissa, kulttuuriturismin aloila, rajakauopissa y.m. Jos niin käypi vähemistökielet alkavat saahmaan yhä enemän käyttäjiä [4].
Puhua, kirjottaa ja laulaa meänkieltä/suomea pittää sisältää sosiaalista, kulttuurista eli/ja ekonoomista "rahhaa"
[edit | edit source]Meänkielen/suomen tulevaisuus lännenpuolela riippuu siittä jos kielensuunitteliat pystyvät liittämhään meän- ja suomen kielheen hauskaa, iloa, maholisuuksia ja jännitystä. Net ominaisuuet saavat nuorempia sukupolvia kiinostumhaan vähemistökielistä. Sen vain siviiliyhteiskunta saattaa luoa laulula, filmilä, teatterila, kirjalisuuela, reisuila, kuuluisuuela, meetiala, stipentilä, palkinnoila etc. Häätyy olla maholista nuorila ette päästä etheenpäin meänkielelä ja suomela, siis maholisuuksia sosiaalisheen urhaan luopi jännitystä, iloa ja kiinostusta. Toisin sanoen on ette sen enemän kieli saapi kulttuurista ja sosiaalista kapitaalia sen paremin se kieli ja yhteiskunta kehittyy.
Vanheemat seuraavat toista yksinkertasta linjaa. Kun meänkielelä eli/ja suomela mennee tehhää rahhaa niin raahvaat tulevat käyttämhään niitä kieliä [5]. Kaikki mennee sanoa tiivistämällä: Kun meänkielen/suomen on pystytty luomhaan olevan osana ekonoomisesta markkinasta niin net tulevat kehittymhään ja kasvamhaan. Koulutus, viralinen oikeus käyttää kieliä ja sellaiset julkisen sektorin säänöt ja toiminat ei riitä yksin. Net tukevat prusessia, mutta ekonoominen markkina on kielen elvytyksen yin missä kielet häätyvät saa oman alueen. Ja siviiliyhteiskunnan monikieliset ja -kulttuuriset toiminat on ekonoomisen markkinan ovenaukasia.
Kaikhiin hauskhiin on ette pittää hauskaa
[edit | edit source]Euruupan neuvosto otti 2010 yhen resulusuunin missä sanothaan ette vähemistökielilä on suuri putensiaali ollaksheen instrymenttinä ekonoomiselle, sosiaaliselle ja kultturiselle kehitykselle [6] . Olletikki monikielisissä rajamaissa on suuri maholisuus kehitykselle. Mainithaan monta kertaa ette juuri monenlaiset kulttuurifestivaalit (teatteri, filmi, laulu, musiikki etc), jokka vetävät nuoria, on hyvä malli kehittää kiinostusta vähemistökielhiin. Kulttuuri ja monikielisen siviiliyhteiskunnan toiminta on revitaliseerinkin neuvot väittää Euruupan neuvoston resulusuuni [7]. Aktiivi monikielinen siviilyhteiskunta kehittää sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia meänkielheen ja suomheen, mikä on eelytys ette nostaa meänkielen/suomen staattysta.
Toisin sanottu se resulusuuni kertoo ette ei ole mithään mukavampaa kun pittää hauskaa. Kun on hauska vähemistökielilä alethaan asosieeramhaan iloa vähemistökielitten kulttuurissa. Hauskuus on se insittamentti eli porkkana joka vettää nuoria. Ja sillä tavala kielitten ja kulttuurin revitaliseerinki alkaa elämhään ommaa elämää yhteisessä tavalisessa ja ylheisessä ekonoomisessa markkinassa. Laulula alethiin yhistämhään Meänmaata 1983, ja piian laulettu kieli on voimakhaampi revitaliseeramhaan kieliä kun puhuttu kieli? [8]
Kielen ja kulttuurin revitaliseerinki pittää olla hauskaa
[edit | edit source]
Ympäri Euruuppaa kulttuurityrismilä laskethaan olevan suuri putentiaali [9]. Sen mukhaan uusila kulttuurkäsitheilä kun Meänmaa mennee vettää paljon väkeä omala kulttuurila. Meänmaa on neljä-kielinen ja monikultturinen maa. Meänmaan itea kielitten ja kulttuurin revitaliseerinkistä on hyvinkin yksinkertanen. Ajatus on ette jos kehittää stryktyyriä missä sekä asukhaila, lapsila, nuoremila, vanheemila, vaimoila, miehilä ja kävijöilä on hauskaa ja se stryktyyri asosieeraa meänkielen/suomen/saamen kielen kansa molemin puolen väylää niin se sinänsä alkaa pikkuu hiljaa kehittämhään ommaa voimaa ja stryktyyri alkaa kantamhaan itteänsä. Suuriin piirtheen tehtiin samhaanlaihin kun Ruottin Tornionlaakson kulttuurista infrastryktyyriä alethiin rakenthaan uuela tavala 1880-luvun loppuvuosina.
Epäviraliset kansantarinat olit 1800-luvun kansan, kielen ja kulttuurinrakentajana. Nyt on maholisuuet paljon laajemat ja voimakhaamat: kansantarinat, laulu, oma histuuria, musiikki, tansi, taije, teatteri, festivaalit, kirjalisuus, museot, kulttuurisankarit, kaikenlaiset leikit etc on net neuvot millä revitaliseeraa kieltä ja viepi pitkhään aijan eristetyn meänkielen takashiin ekonoomisheen markkinhaan missä se saapi ommaa vauhtia ja kehitystä. Olletikki pittää mainita ette internetti tarjoaa erinomaisia instrymenttiä revitaliseerinkile. Naamakirja ja Wikipeetia on esimeriks kaks mitä parhaimista välinheistä vaikuttamhaan kolektiivishiin asentheishiin. Niilä neuvoila saatethaan aukoaa ovia siviiliyhteiskunthaan ja epäviraliset stryktyyrit saavat pikku hiljaa siviiliyhteiskunnan kautta viralisempaa stryktyyriä, joka alkaa vaikuttamhaan suorhaan yksityisitten perheen elämhään, asentheishiin ja ajatukshiin. Sillon meänkielen/suomen kielen koulutus asettuu kulttuurisheen konteksthiin eikä leiju tyhjyyen päälä. Koulutus ulottuu sillon koko yhteiskunnan elämänkokemukshiin, tuntheishiin, elämykshiin ja pyrkimykshiin. Tulisielut on net tärkeimät yksityiset henkilöt jokka pystyvät välittämhään tietoja epäviralisesta mailmasta viralisheen julkisuutheen.
Referensit
[edit | edit source]
Lähtheet
[edit | edit source]- Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
- Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.
- Winsa, Birger (2005). Socialt kapital i en- och flerspråkiga regioner: svenska Tornedalen jämförd med finska Tornedalen och några nordsvenska kommuner. Stockholms universitet. Finska institutionen. ISBN 91-971948-3-2. Stockholm. Department of Finnish, Stockholm University.
- Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
- Winsa Birger (2007). Social capital of indigenous and autochthonous ethnicities. I Dana, Leo & Anderson, Robert, B. (red.) International Handbook Of Research On Indigenous Entrepreneurship. Ss 257-286. Edward Elgar. Cheltenham UK. Northampton, MA. USA. http://www.e-elgar.com.
- Winsa, Birger (2001). Kielikylttyyrinen värksamheetti Ruottin Tornionlaaksossa - Meänkieli, suomi, ruotti ja saame kirjalisuuessa, lauluissa ja teatterissa. Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti III. Ss 34-55. Suomen ja saamen kielen ja Logopedian laitoksen julkaisuja. Publications of the Department of Finnísh, Saami and Logopedics. N:o 20Oulun yliopisto. Oulu. Uleåborg.