Wp/fit/Meänkieli (sosiaali kapitaali)

Meänkielen sosiaali kapitaali

Vähemistökielen staattys päätethään siittä kuinka paljon vähemistökieli on keräny sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia . Ja se määrää kielen tulevaisuuen. Tuskin on olemassa yhtään puhekieltä missä on korkea sosiaalinen staattys ja tuskin on olemassa puhekielistä kulttuuria missä on paljon kerätty sosiaalista kapitaalia.

Suomenkielistä kirjalisuutta on hyvin vähän Ruottin Tornionlaaksossa. Meänkielistä/suomenkielistä siviiliyhteiskuntaa ei ole ollu ennen 1980-lukua (paitti Lestaatiolaisuus) ja sosiaalinen kapitaali on sen takia ollu hyvin heiko. Meänkieli/suomi ei päästetty siviiliyhteiskunthaan koska kansaa ei opetettu lukemhaan ja kirjottamhaan suomea . Puhekielissä ei ole siviiliyhteiskunta, joka siis kehittyi kirjakielen kans uskonon raamissa alussa ja sitten koulutuksen kautta koko yhteiskunthaan.

Koska kansa ei osanu lukea eli kirjottaa suomea/meänkieltä niin ei ole juuri ollenkhaan suomenkielistä kirjalisuutta ennen 1980-lukua ja se yks tärkeä syy miksi on heiko meänkielen kulttuuri kapitaali. Mutta koska ruotti on/oli vieras kieli kohtapa koko kansale harva alkoi kirjottamhaan ruottin kielelä ennen 1980-lukua. Ja koska puhekielisen vähemistökielen kansala on matala sosiaalinen staattys ei yhteiskutna ole kunnioittanu Ruottin Tornionlaakson artistia, muusikoita, pelmannia, eli kirjailijoita. Ei ole ollu sosiaalista painoa mishään ette kehittää kulttuuri kapitaalia.

Meänkielele ei annettu eli luottu sosiaalista eikä kulttuurista kapitaalia, ja se on pääsyy miksi kielelä on heiko staattys ja sen mukhaan koko eetnisen itenttiteetti meänkielessä on heiko . 1980-luvula alethiin kehittämhään lauluja, kirjalisuutta, teatteria, siviiliyhteiskuntaa, filmiä etc meänkielelä. Siittä lähtien on meänkielheen liittyny kasvamassa määrin sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia. Ja siltä aijalta saakka saattaa puhua meänkielisestä siviiliyhteiskunnasta ja kunka sen siiviiliyhteiskunnan eri yhistykset arvostelevat ja suhtautuvat meänkielheen ja suomheen ja kuinka net asentheet tulevat näköselle esimerkiks sanakirjoissa.

Nekatiivista sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia

Paremin saattaa sanoa ette vietty kielipulitiikka kehitti nekatiivista kulttuuri kapitaalia meänkielheen.

Rajaylimenevät stryktyyrit

Meänkielinen itenttiteetti on sen kasvavan sosiaalisen ja kulttuurisen kapitaalin takia panttu muutospruseshiin ja se on johtanu yhä suuremphaan kiinostuksheen ette kehittää rajaylimeneviä yhistyksiä kun Meänmaa ja Tornionlaakson musiikkiklubi .

Lähtheet

• Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
• Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.
• Winsa, Birger (2005). Socialt kapital i en- och flerspråkiga regioner: svenska Tornedalen jämförd med finska Tornedalen och några nordsvenska kommuner. Stockholms universitet. Finska institutionen. ISBN 91-971948-3-2. Stockholm. Department of Finnish, Stockholm University.
• Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
• Winsa, Birger 2009a. Mänskliga rättigheter handlar om tillgång till sociokulturellt kapital i en ekonomisk marknad. I Elenius, Lars, Ericsson, Leif (red). Är vi inte alla minoriteter i världen. Ss. 110-123. Studier i Norra Europas historia 8. Luleå tekniska universitet. Ordfront. Stockholm.
• Winsa, Birger 2009b. Pågående omvandling av det etniska sociala kapitalet. I Elenius, Lars, Lantto, Patrik, Enbuske, Matti (red). Fredens konsekvenser. Samhällsförändringar i norr efter 1809. Studier i Norra Europas historia 7. Ss 119-130. Luleå tekniska universitet. Luleå.
• Winsa, Birger 2009c. Cultural Development in Minority Regions. I Pertot, S., Priestly, M. S. & Williams, C. (red.) Rights, Promotion and Integration Issues for Minority Languages in Europe. Pp. 165-180. Palgrave Studies in Minority Langauges and Communities.Great Britain.