Wp/fit/Meänmaa

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Meänmaa
Jump to navigation Jump to search
Meänmaa Pohjoispohjassa ja Lapissa
Meänmaan flaku

Meänmaa on kulttuurikäsite alueesta joka sisältää Ruottin ja Suomen kunnat molemin puolin rajaväyliä: Tornion-, Muonion- ja Könkämänväylät. Kuuluvat kunnat on: Haaparanta, Tornio, Ylitornio, Matarenki, Pajala, Pello, Kolari, Muonio, Enontekiö, Kiruna ja Jellivaara. Maantietheelinen käsite samasta alueesta on Tornionlaakso. Sen lisäks Meänmaa on yhistys joka pyrkii eustamhaan Tornionlaakson yhteistä siviiliyhteiskuntaa. Yhistyksen avisi on samala nimelä Meänmaa 1. Aiemin se sisälsi kans Pajalan-Kolarin yhteistyötä. Kulttuurikäsite sinänsä on osa siittä sillanrakentavasta kehästä millä revitaliseerathaan vähemistökieliä

Käsite Meänmaa on siviiliyhteiskunnan tuloksia ja on verrattavissa muihin alueelishiin puliittishiin käsitheishiin: Pohjoiskalotti, Barentsin alue ja Tornionlaakson neuvosto. Net on kaikki tuloksia sosiaalisesta, kulttuurisesta, ekonoomisesta tarpheista.

Meänkielen herätysliike[edit]

Meänkielen kehitys alkoi 1980-luvula kun alethiin puhumhaan ette paikkakunnan suomen murre onki oma kieli. Aina niihin päivhiin asti musiikki ja teatteri oli ruottiks lähespä täysin, paitti Hasse Alatalo joka lauloi kansanlauluja suomeksi jo 1970-luvula bandissa Norrlåtar. Suomenkielistä teatteria oli ollu 1950-luvula, mutta ei laajemasti eli enemältä. Suomenkielistä kirjalisuutta ei ollu ollenkhaan ennen 1980-lukua, paitti mitä William Snell ja Johan Lantto olit kirjottanheet meänkielelä [1].

Meänkielen touhusta syntyi oma yhistys, kakskielinen teatteri, pelmannia, laulajia, kirjailijoita jokka kirjotit, lauloit ja pelasit meänkielen kultturia ja kieltä. Tuli meänkielistä kirjalisuutta, opetusta ja jopa tutkimustakin. Raatiu alkoi lähättämhään meänkielisiä ohjelmia. Pajalan kunnassa oli voimakhain meänkielinen liike, vaikka Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisella Yhistyksellä, STR-T, oli kanslia Matarengin kunnassa. Haaparannala ja Jellivaarassa oli ja on heijoin kiinostus meänkielheen. Mutta pikku hiljaa kasusi oma alueelinen meänkielheen liittyvä siviiliyhteiskunnan sosiaalinen ja kulttuurinen verkosto ja stryktyyri. Siihen asti kaikki viraliset eli puoliviraliset ja siviiliyhteiskunnan verkostot ja stryktyyrit olit olheet ruottin kielelä pelkästhään (paitti lestaatiolaisuus). Meänkieltä/suomea ei käytetty mishään viralisesti (paitti paikalinen raatiu). Se meänkielinen tunkeutuminen siviiliyhteiskunnan verkosthoin sai pikku hiljaa aina pareman tunnustuksen Ruottin valtion viranomaisilta, mutta heijoman tunnustuken Suomen puolelta missä meänkieli piethiin murtheena ja estheenä suomen kielen kehitykselle Ruottissa. Oulun yliopisto oli kuitekki varhain tukipuuna meänkielen kehitykselle. Mutta meänkielen liikheen tunnusmerkki oli koko aijan 1900-luvun loppuvuositten aikana aina ette ei ulottua Suomen Tornionlaakshoon. Meänkieli oli se kieli mitä puhuthiin lännen puolela Tornionväylää. Vasta 2000-luvula se liike alkoi leviämhään Suomen Tornionlaakson puoleleki.

Meänmaa[edit]

Kun meänkieli sai viralisen aseman termi "meän" alkoi markkinointi syistä saahmaan suurta huomioota molemin puolen Tornionväylää: Meän festivaali, Meän opisto, Meän talo, Meän markkinat, Meän koulu, Meän hiihto, Meän väylä etc. Koko Suomessa murtheitten staattys oli jo nousussa ja samala paikkakunnan suomen murre sai pareman kiinostuksen ja se liittyi hyvin meänkielen liikheesheen. Aina useamin jälkhiin 2000 käytethään "meän" monesta tapahtumasta ja laitoksesta, olletikki Suomen puolela Tornionväylää [2]. Siittä se "meän" levisi ette alethiin viimen puhumhaan yhteisestä Meänmaasta. Käsite Meänmaa sai aina enemän kuuluisuutta kun Pajalan ja Kolarin kunnat aloit puhuhmaan yhteisestä kruua-alueesta [3]. Suomenkieliset uutiset Ruottissa puhuvatkin Meänmaasta kun ennustethaan tulevaa ilmaa [4]. Mutta het lainasit termiä Bengt Pohjaselta, joka oli jo käyttäny termiä kymmenkunta vuotta, esimerkiks yhessä kielikursissa 1990-luvula [5].

Meänmaa on yhteistyötä[edit]

Vielä 1950-luvula ei aina kattottu hyvilä silmilä niitä jokka yritit kehittää rajaylimenevää stryktyyriä. Oli hyvin vähän siviiliyhteiskunnan toimintaa joka kulki poikki rajotten, kielitten ja kultturitten. Laestadialaisuus on ainua osa siiviliyhteiskunnasta joka aina on liittäny suomenkielisiä yhteen yhistyksheen, riippumatta rajoista. Fyysiset infrastryktyyrit kuljit aiemin pohjoisesta etelhään ja niin pikku hiljaa alkoi siiviliyhteiskunnan verkostot kulkemhaan samhaan suunthaan. [6]

Rajaylimenevää yhteistyötä alkoi saahmaan vauhtia vasta 1980-luvula, samala aikaa kun pulitiikkeritkin aloit puhumhaan yhteistyöstä. Ensimäinen kulttuuriyhistys jolla oli johtokunnan jäseniä molemin puolin väylää oli Tornionlaakson Musiikkiklubi joka perustethiin 1983 [7][8]. Pulitiikkerit huomasit kansa 1980-luvula ette yhteistyö on tärkeä Tornionlaakson kehitykselle ja sen takia perustethiin Tornionlaakson neuvosto missä kaikki rajakunnat on eustettuna [9]. Kun Ruotti ja Suomi liityit EU:hun alkoi tarve aina enemän kasvamhaan ette saa yhteistyötä poikki väylää koska EU haluaa rakentaa rekiuunia jokka ei seuraa puliittisia rajoja. Raja nähhään nykysin suorana estheenä sosiaali-ekonoomiselle kehitykselle. Haaparanta ja Tornio on siihen suunthaan vetänheet kymmeniä vuosia, mutta fyysiset stryktyyrit vaikuttavat nekatiivisesti kehitykselle. Sosiaalisia ja kulttuurisia stryktyyriä yritethään kans muuttaa mutta vieläkin on harva ylheinen kulttuuriyhistys joka tietoisesti haluaa purkaa vanhaan kulttuurirajan.

Bengt Pohjanen - ensi meänmaalainen[edit]

Kirjailija Bengt Pohjanen on ollu meänkielen puolustajia kymmeniä vuosia ja puhui Meänmaasta jo ennen kun meänkieli oli tunnustettu kieli (1998). Pohjanen huomasi ette meänkielen tulevaisuus riippuu siittä jos meänkieli saattaa lähestyä suomea ja jos meänkieliset lähestyvät Suomen tornionlaaksolaisia. Pohjasen periaate on ette jos meänkieli jääpi yksinhäiseksi kieleksi ilman kontaktia suomen kielen kansa niin sillä ei ole tulevaisuutta, ei viralisena kielenä eli epäviralisena kulttuurikielenä. Ja sen takia Pohjanen perusti Meänmaan 2005, joka siis pyrkii eustamhaan Meänmaan/Tornionlaakson siviiliyhteiskuntaa. Meänmaan ajatus on ette yhistää iän- ja lännenpuolen väylää yhtenhäisheen kulttuurialueesheen, niinku se on ollut kohta aina, paitti viimi sata vuotta. Suomen ja Ruottin Tornionlaakson väylässä on 200 vuoen aikana rakentunu korkea mutta näkymätön kulttuuriraja mitä Meänmaan yhistys aikoo purkaa. Kulttuuriraja on seuraus Suomen ja olletikki Ruottin kielipulitiikasta, joka ei halunu ette kansa ossaa suomea eli meänkieltä [10]. Yhteistyötä nähtiin vahinkona ja estheenä ruottalaistamisheen ja esimerkiks Laestadiolaisitten rajaylemenevää uskonontyötä entinen Ruottin kirkko ja valtio esti. Ruottin kirkko otti puliittista kantaa vasthaan Laestatiolaisuutta. Net puliittiset päätökset aloit muuttamhaan kulttuuriset ja fyysiset infrastryktyyrit seuraamhaan pitkin väylää pohjoisesta etelhään ja vanhaat sitheet poikki väylän katkaisthiin pikku hiljaa 200 vuoen aikana. Ensin katkaisthiin fyysiset infrastryktyyrit kun koulutus, kirkko, posti, tiet, telefuunilangat, byssinlinjat etc. Sitten siviiliyhteiskunta seurasi perässä ja sosiaaliset sitheet aloit rappeutumhaan. Pitkhään oli poikkinaintia esimerkiks, mutta sekin ilmiö on vähentyny huomattavasti, ja on enemän tasasempi jeenysperspektiivistä kattoen sitä myön kun Suomen ekonoominen staattys on kehittyny ja lännenpuoliset on tulheet ykskieliseksi.

Meänkieli on kieltä, murretta, pohjoissuomea ja kulttuuria[edit]

Meänmaan parlööri

Meänmaan Kieliraati on Ruottin ja Suomen ainua meänkielen lautakunta. Siinä on koulutettuja jäseniä molemilta puolen väylää, Norjan kveeniläisiä on mukana ja Rymääniästä saakka on yks apulaisprofessoori kiinostunu meänkielestä. Kieliraati on päättäny ette Meänmaan viralinen kulttuurikieli on meänkieli.

Meänmaan Kieliraatin kielipuliittinen lähtökohta on ette ei erottaa kulttuuria kielestä, tornionlaakson murtheesta, pohjoissuomen murtheista, suomen yleiskielestä eli alueen histuuriasta. Kieliraati pittää kans valvoa ja kehittää sekä kielenhuoltoa ette kielensuunittelua koska kielenhuolto on riippuvainen kielensuunittelusta ja kielipulitiikasta. Yks ylheinen linja joka koskee kielipulitiikkaa, kielensuunittelua ja kielenstaattysta on ette yhtenhäisillä kulttuurisympoolila on suuri merkitys jos aikoo kehittää uutta yhtenhäistä itenttiteettiä ja revitaliseerata vähemistökieliä. Kansanusko vaikuttasa sekä itenttiteethiin ette kielen revitaliseerinkhiin. Sillä tavala luothaan ja vahvistethaan sekä monikielistä kulttuurista ja sosiaalista kapitaalia.

Kaikila kansoila on yhtenhäisiä sympoolia jokka liittävät heitä toishiin ja jokka ilmottavat ette olthaan yhtä ja samma kansaa: flaku, kansan lauluja, kirjailijoita, artistia, taitelijoita, kuuluisia henkilöitä, arkkitehtyyri, vaatetus, kulttuuripiirtheitä, kieli, murre, fyysiset infrastryktyyrit, kielen siviiliyhteiskunta, koulutus, meetia, kansanusko jnp.

Meänmaa on päättäny ette Meänmaan flakupäivä on 15 heinäkuuta joka vuosi. Meänmaa on kehittäny oman flaun, Meänmaan passin Meänmaan kansalaisile, teatterin, avisin, Meänkielen Wikipeetian, Kieliraatin, parlöörin meänkieli-suomi, Meänmaan monikieliset kielipaatit, meänkielen sanakirjoja, ja pikku hiljaa kasvaa lissää symboolia pitkin väylää. Meänkielen laajenettu kramatiikka on tekheilä ja Meänmaan kansanuskon viralistaminen on luovuus vaiheessa [11]. Meänmaa on lujasti lisäny siihen pruseshiin missä meänkieltä nykysin kirjotethaan enniiten uuessa internettiverkoston siviiliyhteiskunnassa, Naamakirja eli Feispukki. Käyttäjät on enimäksheen Suomen tornionlaaksolaisia.

Meänkielen iso sanakirja[edit]

Meänkielen iso sanakirja.jpg

Yks lähtökohta jos aikoo nostaa meänkielen staattysta ja herättää kiinostusta on ette kuvathaan millä tavala meänkielen sanasto poikkeaa suomen yleiskielestä. Sen takia on 2010 julkaistu Meänmaan parlöörin missä yksinkertasella tavala kuvathaan eroaavia sanoja. Kieliraatin toinen tehtävä samassa suunassa on ette valmistaa ja laatia meänkielen Iso sanakirjan joka kattaa koko alueen sanaston ja joka tullee olemhaan meänkielen perusfyntamentti. 75000 sannaa on kerätty ja niistä painethaan 9-12 volyymia sanakirjoja. Ensimäinen iso sanakirja on painovalhmiina, A-K joka sisältää noin 20 000 sannaa. Iso sanakirja sanothaan tullee ulos joulukuussa 2011. Iso sanakirjan sympoolinen fynksuuni yhtenhäisestä kieli-, kulttuuri- ja murrealueesta saattaa olla tärkeämäpi kun sanakirjan käytänölinen fynksuuni.

Meänmaan kielipaatit[edit]

Meänmaa on kaks kertaa järjestäny kielipaatia (s. kielikylpy) missä sekä meänkieltä, suomea ja ruottia käytethään. Ylikaihnuussa 2010 ja Seittenkaarela 2011. Niissä leirissä lapset ja nuoret saavat leikkiä, rattastaa hevosia, laulaa, lukea, riitata, leipoa, uia, kalastaa y.m. ja koko aijan yritethään ette käytethään meänkieltä eli suomea puhe- ja ohjauskielenä. Samala osanottajat saavat monikielisiä ja -kulttuurisia ystäviä ja kielipaati jatkuu kotia mennessä.

Meänmaa tasavaltana?[edit]

Kehitys jatkuu ja nyt käythään keskustelua jos Meänmaa, jolla jo on omat passit Meänmaalaisile, kans pitäis päättää mikä Meänmaan staattys on valtioitten ja kävijöitten silmissä. Ajatuksia on olemassa ette perustaa Meänmaan tasavalta ja nimittää Meänmaan ensimäisen presidentin, jonka tehtävä on ette levittää Meänmaan käsitettä ympäri Euruuppaa. Ajatus ei ole ette rakentaa uuen tasavallan, mutta ette purkaa kulttuurirajan, kehittää meänkieltä ja suomea molemin puolta rajaväylää. Uskothaan ette käsite tasavalta saattaa panna lissää vauhtia siihen pruseshiin.

Kalleria[edit]

Lähtheet[edit]

  • Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
  • Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.
  • Winsa, Birger (2005). Socialt kapital i en- och flerspråkiga regioner: svenska Tornedalen jämförd med finska Tornedalen och några nordsvenska kommuner. Stockholms universitet. Finska institutionen. ISBN 91-971948-3-2. Stockholm. Department of Finnish, Stockholm University.
  • Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.

Referensit[edit]

  1. Winsa 2005
  2. www.google.se
  3. http://www.meanmaa.eu
  4. SVT Uutiset
  5. http://www.meanmaa.net
  6. Winsa 1998
  7. Winsa 2005
  8. http://www.t-m-k.org/
  9. http://www.tornedalen.org/
  10. Winsa 1998
  11. Kotisivu: http://www.meanmaa.net