Wp/fit/Kylttyyri kapitaali
Kylttyyri kapitaali on net yhteiset kylttyyrin merkit mitä paikalinen/alueelinen/kansalinen yhteiskunta kunnioittaa ja arvostaa. Vähemistiökielisille se koskee esimerkiks yksityisen pätevyyttä käyttää ja puhua kielimuotoa jolla on korkeastaattys. kylttyyri kapitaali on, niinku sosiaali kapitaali, liitetty niihin kielhiin millä kylttyyrituote on prutyseerattu. Ja siis se merkittee ette jos ei esimerkiks ole yhtään kirjaa, mysiikkia, teatteria, laulua, kunnioitettua henkilöä omassa äitinkielen porukassa niin siinä äitinkielessä on heiko kylttyyrinen kapitaali ja kielelä on heiko staattys, ja se vaikuttaa nekatiivisesti henkilön toimintakykhyyn [1]. Ja koska koko kielelä on heiko staattys niin kans sen praatimuoto on laskettu matalaks yhteiskunnan sosiaalisessa verkostossa. kylttyyri kapitaalin teuriiaa alotti Pierre Bourdieu kehittämhään.
Humaan kapitaalia opithaan kouluissa, sosiaalinen kapitaali ellää siviiliyhteiskunnan verkostoissa, mutta kylttyyristä kapitaalia saattaa yksityinen kirjailia, urheilia, taiteilia eli arkkitehti luoa, ja jos se henkilö saapi yhteiskunnan kunnioitusta se luopi aina vahvempaa kylttyyristä kapitaalia. kylttyyri kapitaali on net yhteiskunnan sympoolit jokka välittävät itenttiteettiä, staattysta ja vaikutusvaltaa yksityiselle. Yhteiskunnnan yhteiset arvostetut kylttyyriset sympoolit on staattyksen levittäjät. Ja nämät yhteiset kylttyyrispympoolit vaikuttavat siihen kuinka paljon alue/yhteiskunta viehättää ja vettää kylttyyriturismia.
kylttyyri kapitaalia yhteiskunta saattaa kehittää, kasvattaa, rakentaa ja levittää antamalla katunimiä paikkakunnan ihmisitten nimilä, veistää patshaita suurmiehistä ja -vaimoista, perustaa kirjalia ja kirjalisuus-seuroja, jakkaa stipentiä jonku arvostetun nimessä, kehittää alueelista arkkitehtyyriä, kunnioittaa urheilijoita eli muuten erikoisen taitavia henkilöitä etc. Sillä tavala alueeliset taiteilijat, henkilöt, urheilijat saavat sosiaalista näkymätöntä "loistoa" yhteiskunnalta ja kylttyyri levittää mitä on kuttuttu kylttyyriseks plasepuksi paikkakuntalaisile, jokka tulevat ylpeäks ette on suuri paikkakuntalainen henkilö, jokka assuu heän alueessa. Yksityisitten itenttiteetti vahvistuu pelkästä tiosta ette on olemassa kunnioitettuja urheilijoita, henkilöitä ja taitelijoita omassa maassa, läänissä, kunnassa eli kylässä, ja son kylttyyrin plasepu. Sosiaalinen kapitaali kasvattaa yhistyksen toiminassa puhumatonta informasjuunia, luottamusta ja ymmärystä, mutta kylttyyrinen kapitaali ei välitä mithään fyysistä, puhumatonta eli näkymätöntä, muuta ko pelkkä usko ette suurmiehen, -vaimon patsas, katunimi, stipenti, rakenus, luonto etc vavhistaa paikkakuntalaisitten itenttiteettiä ja sen mukhaan henkilön toimintakykyä ja luovuutta.
Nekatiivista kylttyyri kapitaalia
[edit | edit source]kylttyyri kapitaalin kosketus kielhiin ei ole tutkittu paljoakhaan, koska on piethään ittesthään selvänä ette son liitetty enemistökielhiin, eikä kielisosiolookisa tutkimuksia ole paljoakhaan [2]. Mutta samala tavala ko sosiaalinen kapitaali liittyy kielheen/kielhiin, eli eristethään minuriteettikielistä ja luopi nekatiivista sosiaalista kapitaalia, niin on nekatiivista kylttyyri kapitaalikin[3]. Jos on esim. kunnioitettu kirjalia joka kirjottaa minuriteettikielelä se vaikuttaa kielen staattyksheen ja son osa kylttyyrisesta kapitaalista [4]. Jos nämät suurmiehet ja -vaimot puhuvat/kirjottavat/essiintyvät vain kansan pääkielelä se kylttyyri kapitaali liittyy siihen kielheen, jos son minuriteettikielen suurmiehiä ja -vaimoja niin sillon saapi minuriteettikieliki kylttyyristä kapitaalia.
Vertaa Meänkieli ja siviiliyhteiskunta.
Referensit
[edit | edit source]Lähtheet
[edit | edit source]- Coleman, James (1990). Foundations of Social Theory.
- Putnam, Robert D (1993). Making Democracy Work: Civic Traditions in Modern Italy. Princeton: Princeton University Press.
- Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
- Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.
- Winsa, Birger (2005). Socialt kapital i en- och flerspråkiga regioner: svenska Tornedalen jämförd med finska Tornedalen och några nordsvenska kommuner. Stockholms universitet. Finska institutionen. ISBN 91-971948-3-2. Stockholm. Department of Finnish, Stockholm University.
- Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
- Winsa, Birger (2012a). Kylähullu ja meän lainatut siivet. Ihmisen ja yhteiskunnan alkuperä, periaatheet ja kehitys. ISBN 978-91-978031-7-5. Meänkielen förlaaki. Skogås.
- Winsa, Birger (2012b). Diskriminering av finsktalande i Sverige. Representation av sverigefinländare och tornedalingar i fackföreningar, politiken och inom olika yrken. ISBN 978-91-978031-8-2. Meänkielen förlaaki. Skogås.