Wp/fit/Kulttuurin plasepu

Kulttuurin plasepu on lainakäsite metesiinin alalta (latinan placebo mie haluan mielyttää) missä käytethään useasti termiä plasepun vaikutus. Sillä meinathaan ette ihmiset saattavat tulla paremaksi vaikkapa sokkeripalasesta jos net vain uskovat ette se on tosi lääkettä ja oottavat ette net tulevat paremaks syömällä "lääkettä". Useasti tehhään sellaisia sokkotestiä missä pääsee tietheelisesti arvostelemhaan jos joku uusi lääke on parempi kun sokkeripalanen. Uusi lääke häätyy siis olla parempi kun plasebu. Testissä annethaan yhele ryhmäle sokkeripalasia ja toisele porukale uutta lääkettä. Tiethään ette sokkeripalaset saattavat laskea feeperiä ja parantaa monenelaista vaivaa. Pelkkä usko ette sokkeripalasessa on tosi lääkettä parantaa tautia.

Monela on selvä ymmärys plasepun sisälöstä mutta on vieläkin vaikeaa määritellä sen käsitheen. Konflikti on siinä kuinka laaja termin käsite saattaa olla. Onkos plasepu vain siinä valheelisessa lääkheessä, eli onko kaikki kompunentit tärkeät, jokka vaikuttavat tilantheesheen, esimerkiks lääkärin menttaliteetti, personalisuus ja hoitopersunaalin käytäntö?

Plasepu vaikuttaa fysiolookishiinki pruseshiin. Ototus (r. förväntan, betingning) lääkheen vaikutuksheen on tärkein voimakas variaapeli. Plasepun vastakohta on nosepu (lat. mie haluan tärvätä), joka merkittee ette nekatiiviset ototukset saattavat vähentää metesiinin vaikutusta.

Kulttuurin plasepu on kokonhaisuus

Kulttuurin plasepu mennee verrata metesiinin plasephuun. Onnistunhet henkilöt on rollimallina nuorile urheilijoile, artistile, pelmannile, kirjailijoile jnp. Rollimallit vahvistavat nuoritten itenttiteettiä ja parantavat heitten maholisuuksia onnistua ja kilpaila omila aloila. Ja kulttuurin plasepu sisältää koko rollimallin sosiaalisen ja kulttuurisen miljöön. Se on kokonaisuus kuuluisasta kulttuurihenkilöstä joka vaikuttaa, ei pelkkä nimi, kirja, vaatheet, asunto, palkinot, eli urheilian lahjat . Ja siis sama kokonaisuus kun ikivanhaa hermeneuttinen sanonta ette kokonaisuus on suurempi kun sen osat. Jos kattoo jokhaista ossaa joka koostaa suuren rollimallin niin huomaa ettei yksikhään osa yhteensä vastaa siihen mitä kuuluisa henkilö kokonaisuuessa välittää, siis sitä mitä ei mene välittää.

Kokonaisuus on suurempi kun sen osat

Nuori iishokkypelari Kirunassa esim., joka tietää ette Börje Salming pelasi samassa hallissa Matojärvelä kun hään, tullee paremaks pelariks pelkästä siittä tiosta. Se haluaa tulla yhtä hyväks kun Salming ja sillä uskola se tulleekin paremaks. Mutta Salming itte, eli mikä rollimalli hyvänsä, ei saata välittää omia taitoja nuorele pojale/tyttärele, vain pelkän uskon ette hän rollimallina saattaa vaikuttaa pojan taithoin. Kuuluisa kirjailia, joka saapi ihanoittijia jokka haluavat tulla yhtä kuuluisaks kun hään, ei saata välittää mithään muuta kun yrittää antaa uskoa ette hän rollimallina vaikuttaa pusitiivisesti muitten kirjailia pyrkimykshiin.

Matkiminen ei välitä kokonaisuutta

Nuori kirjailia eli iishokkypelari saattavat yrittää matkia peli- ja kirjotustyyliä, mutta se ei tehe heistä kuuluisaks kirjailiaks eli onnistunheeks urheiliaks. Se on kuuluisan kirjailian ja Salmingin peli- ja kirjotustyylin kononaisuus, jota matkiminen ei saata omaksua, joka teki heistä kuuluisaks.

• Jokhainen plakiaatti on tosiasiassa orkinaalin vastakohta. Piet Hein

Pelkkä usko siirtää vaaroja

Mutta ei ees usko ole välitetty, koska siinä ei ole yhtään fyysistä sisältöä. Nuori kirjailia häätyy itte uskoa siihen fakthaan ette "usko siirtää vaaroja" niinku raamattu kirjottaa, ennenkun se rollimalli vahvistaa nuoren kirjailian itenttiteettiä. Niin on koko kulttuuri kapitaalin fynksuuni, joka on net menttaaliset kartat tyalistisessä kulttuurissa. Jos on vahvistavia menttaalisia karttoja se nostaa koko kolektiivin, ja heiko kulttuuri kapitaali alentaa kolektiivin. Usko oman porukan kulttuurhiin kehittää vahveman itenttiteetin ja pareman kilpailukyvyn . Monikielisissä miljöössä vähemistökieli on useasti kehittäny mitä vois sanoa nekatiivista kulttuuri kapitaalia (noseputa), koska moni on häveny ette ollenkhaan osathaan vähemistökieltä ja on osana siittä kulttuurista. Vähemistökielen kulttuuri kapitaali ei ole vahvistanu itenttiteettiä, mutta heijontanu.

Meettatietoisuus ja kulttuurin tyalismi

Meettalingvistinen tietoisuus omassa kielessä on eelytys ette ollenkhaan saattaa kehittää kulttuuri kapitaalia tyalistiesssä kulttuurissa. Meänkielen puhekielinen kulttuuri ei ollu aiemin tyalistinen ja sen takia ei menny kehittää vahvistavia menttaalisia karttoja. Vain ruottin kieli maholisti sen osan vahvistamalla ruottinkielistä itenttiteettiä ja samala alentavalla meänkielisen itenttiteetin

Lähe

• Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.
• Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
• Winsa, Birger (2009a). Mänskliga rättigheter handlar om tillgång till sociokulturellt kapital i en ekonomisk marknad. I Elenius, Lars, Ericsson, Leif (red). Är vi inte alla minoriteter i världen. Ss. 110-123. Studier i Norra Europas historia 8. Luleå tekniska universitet. Ordfront. Stockholm.
• Winsa, Birger (2009b). Pågående omvandling av det etniska sociala kapitalet. I Elenius, Lars, Lantto, Patrik, Enbuske, Matti (red). Fredens konsekvenser. Samhällsförändringar i norr efter 1809. Studier i Norra Europas historia 7. Ss 119-130. Luleå tekniska universitet. Luleå.
• Winsa, Birger 2009c. Cultural Development in Minority Regions. I Pertot, S., Priestly, M. S. & Williams, C. (red.) Rights, Promotion and Integration Issues for Minority Languages in Europe. Pp. 165-180. Palgrave Studies in Minority Langauges and Communities. Great Britain.
• Winsa, Birger (2012a). Kylähullu ja meän lainatut siivet. Ihmisen ja yhteiskunnan alkuperä, periaatheet ja kehitys. ISBN 978-91-978031-7-5. Meänkielen förlaaki. Skogås.