Wp/fit/Sosiaalista kapitaalia

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Sosiaalista kapitaalia
Jump to navigation Jump to search

Sosiaalista kapitaalia luothaan siviiliyhteiskunnan näkymättömissä horisontaalisissa stryktyyrissä[1]. Luottamus ja ymmärtäminen kuinka yhteiskunta toimii on pari perusominaisuuksia sosiaalisesta kapitaalista. Koulussa ja verttikaalisissa stryktyyrissä opithaan eksplisiittistä tietoa kun matematiikkaa, ja sitä tietoa kuttuthaan humaan kapitaaliksi. Mutta sosiaalista kapitaalia opithaan ja omaksuthaan siiviliyhteiskunnan toiminassa implisiittinä tietona, eli sanomaton tieto, ja tieto sinänsä on sosiaalisissa stryktyyrissä. Sosiaalista kapitaalia ei mene lukemalla oppia niinkun koulun tiot koska se on osana itteä siviiliyhteiskutnaa missä sitä on opittu. Esimerkiks luottamus, käytänön puhumattomia ohjeita ja perintheitä, ja kontaktit mitä luothaan yhistyksissä ei mene luovuttaa muile[2]. Sosiolooki Pierre Bourdieu on saanu enniiten kuuluisuutta tämän käsitheen tutkimuksesta.

Onko sosiaali kapitaalia kielessä?[edit]

On hyvin vähän tutkittu sosiaalisen kapitaalin suhetta kielhiin ja kielisosiolookisia tutkimuksia sosiaalisesta kapitaalista on lähespä täysin olematon[3]. Kohta kaikki tutkimukset koskevat ykskielistä yhteiskuntaa ja tutkijat ei ole kielisosiolookian aloilta [4]. Vanhaasti tiethään kans ette kieltä ei mene erottaa siittä kulttuurista missä sitä käytethään ja kielen staattys ja siis puhujan vaikutusvalta seuraa juuri sen käyttöaloja[5]. Tiämä kans ette siviiliyhteiskuntaa ei ole puhekielisissä kulttuurissa koska itenttiteetti ja ajatusmailma poikkeaa kirjakielisestä kulttuurista ja puhekielinen ei saata toimittaa siviiliyhteiskunnan toimintaa[6]. Mennee suurela varmueela toeta sen perustheela ette vähemistökielisissä alueissa sosiaalista eli kulttuurista kapitaalia ei luottu vähemistökielissä[7].

Näkymätön tieto siviiliyhteiskunnassa[edit]

Jokhaisessa sosiaalisessa stryktyyrissä käytethään yhtä eli monta kieltä ja sosisaalinen kapitaali liitethään kielheen/kielhiin. Mutta koska vähemistöalueissa käytehtiin ylheisesti vain enemistökieltä koko siviiliyhteiskunnan viralisissa paikoissa, niin se merkittee ette vähemistökielhiin ei liitetty paljoakhaan sosiaalista kapitaalia ja se kieli ei saanu luottamusta ja puhumatonta tietoa kuinka yhteiskunta toimii [8]. Esimerkiks meänkielheen liitethiin vain se toiminta mitä kielelä opithiin: jahti, kalastus, maanviljelys, työ, kaikki epäviraliset keskustelut etc, ja samoin oli asian laita hyvin monessa Euruuppalaisessa vähemistökielissä aina näihin viimi vuosikymmenhiin saakka. Vähemistökielissä ei ollu maholista päästä etheen päin, niissä ei ollu maholisuuksia sosiaalisheen urhaan. Ja sillä tavala vähemistökielitten staattys tuli matalaks ja sen mukhaan henkilön ja koko eetnisen ryhmän itenttiteetti laskethiin matalaks [9].

Sosiaali kapitaali kehittää yhteiskuntaa[edit]

Yhteiskunta, (eetninen, sosiaalinen, kulttuurinen, kansalinen, kielelinen etc) ryhmä, jolla on tiivis siiviiliyhteiskunnan verkosto on terhveempi, vähemin työtön, ilosempi ja ekonoominen, sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys on parempi [10]. Niilä on enemän sosiaalista kapitaalia. Ylheisesti kattottu enemistöllä vähemistökieliryhmilä, jokka on kokenheet samantyyppistä syrjintää, niilä on heiko ekonoominen kehitys, korkeampi työttömyys ja epäterhveys. Meänkieliset on pitkhään olheet heijomassa sosiaalisessa, kulttuurisessa ja ekonooomisessa asemassa kun ykskieliset [11]. Ja kieliryhmät, kun suomenruottalaiset, jolla ruotti on aina ollu tunnustettu viralinen kieli, on onnistunheet hyvin yhteiskunnassa [12]. Meänkielinen siviiliyhteiskunta alkoi kehittymhään vasta 1980-luvula ja Ruottin Tornionlaakson sosioekonoominen ja kulttuurinen kehitys soppii siihen ylheisheen vähemistökielitten kehityskuvhaan [13]. On olemassa poikkeuksia Euruupassa vähemistöryhmistä, jokka on kokenheet eristämistä, ja silti onnistunheet suhteelisen hyvin sosiaalisesti ja ekonoomisesti.

Nekatiivinen sosiaali kapitaali[edit]

On kans huomattu ette on ryhmiä jolla on tiivis sisäinen sosiaalinen verkosto, mutta silti ei onnistuta yhteiskunnassa. Nekatiivinen sosiaali kapitaali on esimerkiks rikolisissa ryhmissä ja sen takia korostethaan ette on tärkeä ette on sillänrakentavia stryktyyriä muihin ryhmiin ettei eristy yhteiskuntaelämästä ja nekatiivinen sosiaalinen kapitaali pääsee vaikuttamhaan[14].

Vertaa kulttuuri kapitaalia mitä yksityinen henkilö, urheilia, artisti saattaa luoa omala työlä.

Referensit[edit]

  1. Winsa 2012b
  2. Coleman 1990
  3. Winsa 2012a
  4. Winsa 2005a
  5. Winsa 1998
  6. Andersen 1991, Olson 1997, Luria 1976
  7. Winsa 1998, 2005
  8. Winsa 1998, 2000, 2005a
  9. Winsa 1998
  10. Putnam 1993
  11. Winsa 2005a, Winsa 2005b
  12. Winsa 2000
  13. Winsa 1998
  14. Winsa 2012a

Lähtheet[edit]

  • Coleman, James (1990). Foundations of Social Theory.
  • Putnam, Robert D (1993). Making Democracy Work: Civic Traditions in Modern Italy. Princeton: Princeton University Press.
  • Winsa, Birger (2005a). Socialt kapital i en- och flerspråkiga regioner: svenska Tornedalen jämförd med finska Tornedalen och några nordsvenska kommuner. Stockholms universitet. Finska institutionen. ISBN 91-971948-3-2. Stockholm. Department of Finnish, Stockholm University.
  • Winsa, Birger (2005b). Language Policies: Instruments in Cultural Development and Well-being. I International Journal of Circumpolar Health Centre for Arctic Medicine. University of Oulu.
  • Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
  • Winsa, Birger (2012a). Diskriminering av finsktalande i Sverige. Representation av sverigefinländare och tornedalingar i fackföreningar, politiken och inom olika yrken. ISBN 978-91-978031-8-2. Meänkielen förlaaki. Skogås.
  • Winsa, Birger (2012b). Kylähullu ja meän lainatut siivet. Ihmisen ja yhteiskunnan alkuperä, periaatheet ja kehitys. ISBN 978-91-978031-7-5. Meänkielen förlaaki. Skogås.