Wp/fit/Laulettu kieli
Lauletussa kielessä ellää nykyhetki[edit | edit source]
Laulettu kieli on kielimuoto mitä tavalisesti laskethaan puhuthuun kielheen. Mutta laulettu kieli pitäis laskea omaks kieliryhmäksi koska se poikkeaa monela tavala puhutusta kielestä ja sillä on selvästi erinlainen kylttyyrinen ja sosiaalinen fynksuuni yhteiskunnassa [1]ja olletikki monikielisessä siviiliyhteiskunnassa. Kläpittentutkiat laskevat samoiten lyyrisen kielen omhaan luokhaan joka ei tarvitte tietoista ajattelua ja helpola sen takia omaksuthaan sponthaanisele tasole jossa tuntheet on ja mitä kläpit helpola oppivat [2]. Puhuttu ja kirjotettu kieli halvaa välittää muuta ko se nykyhetken puhe missä sisältö on eristetty muoosta samasta syystä. Net ei ole tavoitheet sinänsä. Laulettu kieli haluaa välittää nykyhetken missä laulun sisältö on samaku muoto, siisa niinku kläppitten kieli joka ei erota käsitettä sanasta. Laulu sinänsä on sillon tavoitettu ja kuuntelijalla on hauska. Hauska ei pyri muuta ko hakheen hauskaa, ei mikhään ole mukavampi ko hauska sinänsä. son sinänsä oma tavoite ja kuuntelijalla on halvaus saa laulun nykyhetkessä ja omana tavoitheena koska vain siinä aikamuoossa on hauskaa, jos ei laulettu kieli elä nykyhetkessä se ei ole hauskaa. Ja laulu ei ole hyvvää.
Laulettu kieli on aina tarkotettu yleisöle ja useasti esitetty lavala jollekin kuuntelijakunnale ja sen käyttöala on julkisella alala ja siiviliyhteiskunnassa. Laulettua kieltä on helpompi käyttää ko praatattua ja kirjotettua kieltä koska henkilö jolla on matala meettalingvistinen tietoisuus puhekielisessä miljöössä silti saattaa käyttää rimmiä ja toistuva tavuja [3], ja sen takia laulu on helpompi omaksua. Lauletun minuriteettikieltä käytethään aloila jokka kehittävä monikielistä siiviliyhteiskuntaa, nostava minuriteettikielen staattysta ja analookisesti puhutun "tekstin" kans laulu nostaa kieliryhmän meettatietoisuutta.
Laulettu kieli on elvytyskieli[edit | edit source]
Laulettu kieli on instrymentti elvyttämhään puhuttua ja kirjotettua kieltä ja sitä käytethään yhä enemän Tornionlaakson peruskouluissa ja esikouluissa[4]. kläpit saattavat laulaa meänkielelä mutta ei puhua. Laulettua kieltä alethiin käyttämhään Tornionlaakson rajaylimenevässä kylttyyritoiminassa ja kansanvälisissä laulukilpailussa ko Laulun Laulut ja Liet Lavlut. Saamelaisila on ollu laulukilpailuita kymmeniä vuosia ja niin on monela minuriteettikieliryhmilä. Mutta tutkimusta lauletun kielen vaikutusta kielen elvyttämisheen on lähespä olematon, niinkun kielen osa sosiaalisesta ja kylttyyrisesta kapitaalista ja puhekielisen kylttyyrin tyalismista [5].
On olemassa kirjotettu kieli, puhuttu kieli, kuultu puhekieli ja luettu kirjakieli. Niitten lisäks pitäis ottaa mukhaan laulettu kieli ja kuuntelettu laulettu kieli [6].
Referensit[edit | edit source]
Lähteet[edit | edit source]
- Anderson, Benedict R. (1991). Imagined communities: reflections on the origin and spread of nationalism (Revised and extended. ed.). London: Verso. pp. 224. ISBN 9780860915461.
- Cipolla Carlo, M. (1969). Literacy and development in the West. Harmondsworth : Penguin books, 1969. Engelska 143. Serie: A Pelican original
- Lindgren, Daniel (red.) (1998). Alphabeta varia. Orality, Reading and Writing in the History of Literacy. Album Religionum Umense 1. Umeå universitet.
- Luria A. R. (1976). Cognitive Development: It's cognitive and Social Foundations. Cambridge (Mass.) & London.
- Ong, Walther, J. (1990). Muntlig och skriftlig kultur. Teknologiseringen av ordet. Anthropos.
- Pontecorvo, Clotilde (ed.) (1997). Writing development. An interdisciplinary view.John Benjanmins. Amsterdam.
- Tolchinsky, L. & Teberosky, A. (1997). Explicit word segmentation and Writing in Hebrew and Spanish. I Pontecorvo, Clotilde (ed.). Ss. 77-99. Writing development. An interdisciplinary view.John Benjanmins. Amsterdam.
- Winsa, Birger (2005). Socialt kapital i en- och flerspråkiga regioner: svenska Tornedalen jämförd med finska Tornedalen och några nordsvenska kommuner. Stockholms universitet. Finska institutionen. ISBN 91-971948-3-2. Stockholm. Department of Finnish, Stockholm University.
- Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
- Vygotsky, Lev (1992). Thought and Language. MIT. USA.