Wp/liv/Ungārmō
| Ungārmō Magyarország | |||||
| |||||
| |||||
| Himn | Himnusz | ||||
| Pǟjālgab | Budapest | ||||
| Mōmūoḑ | Vabāmō | ||||
| Mōkēļ | Madjār kēļ | ||||
| Jūodiji - Prezident - Pǟministõr |
János Áder (2012–)[1] Viktor Orbán (2010–)[2] | ||||
| Teritōrij | 93 036[3] km² | ||||
| Rovst | 9 897 541[3] | ||||
| Allizpanmiz | 1989 | ||||
| Rō | Forint | ||||
| Āigavīrkiz | UTC+2 | ||||
| Ladādomēn | .hu | ||||
| Telefonikōd | +36 | ||||
Ungārmō āga Madjārmō (madjār kīelkõks: Magyarország [ˈmɒɟɒrorsaːɡ]) um Sidām-Eirōp mō. Täm täudli arā pīlõb Karpat-baseinõs, tämmõn äb ūo miernaigā. Ungārmō tämpizt rubīžõd kuojābiz pierrõ Ežmizt mōīlmasuoddõ, pūojs sūorantõb Slovākij, idās Ukrain, mōgõrõs Rumāņmō, lȭinags Serbij, lǟndsõ Horvātij ja Slovēnij, ja vežgõrõs Austrij. Ungārmō teritōrij um 93 036 km²[3] sūr, sīekõks tämā um īdõkstuoistõnz amā sūr mō Eirōpõs. Ungārmōsõ jelābõd madjārd iļļimizõs protsentõs, mō jelānikād lug um immõr kim miljon[3]. Mōkēļ um madjārkēļ. Amā sūr jelgāb um pǟjelgāb, Budapest. Ungārmō um Eirōp Īt ja NATO-nõtkõm.
Ungārmō ilābīlda
[edit | edit source]Mōštīditõd
[edit | edit source]Ungārmō magūb Karpāt baseinõs, se tǟdzistiz mȯjtõb klīmõ ja viedbīldõ. Karpāt basein sōb nimtõd Pannon tazāmōkõks ja Dūonov baseinõks, tieudsõ Sidāmi Dūonov baseinõks. Karpātõd silāstõbõd baseinõ nēļa pūold: Lūod-Karpātõd (1), Idā-Karpātõd (2), Ūomõg-Karpātõd (3) ja Lȭinag-Karpātõd (4), vežgõrõs Alpõd (10), lȭinags Drava-Sava vailimō (11) suorntõb. Basein äb ūo īdlimi, kīnkad ja mägūd jagūb baseinõ kuolm jagbaseinõks. Dūonovtaggi Sidāmmägšt (7) ja Dūonovtaggi Kīnkašt (9) ulzlagtõbõd Luoik (5) ja Piški Luoik (6), agā Transilvānij Sidāmmägšt (12) ulzlagtõb Luoik ja Transilvānij basein (13).
Ungārmō mōštõd at: Luoik, Piški Luoik, Alpõdalīz, Dūonovtaggi Sidāmmägšt, Dūonovtaggi Kīnkašt ja Pūoj Sidāmmägšt (8).
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
|
Luoik
[edit | edit source]Luoik (majdār kīelkõks: Alföld [al- ’al-’ + föld ’mō’]) um Ungārmō amā sūr mōštīdit, ta iļļõvienūb ežā lebbõ, 100 000 km² kubbõarāst 52 000 km² um Ungārmōl. Arā um neinuttõd täudli tazāmō, kuorditvaitõd at iļknap. Pīndõ jougūd täutõbõd lessõks ja jõugõks, ta um Ungārmō ikš amā jõvā kindžmō, bet sīḑšt nūzõb mō nafta ja mōgōs tūotimiz 90%. Luoikõ jedmõl pūštõd ja iļpaizimizarāliz mõtsād katābõd, sīedā mõtsāradļimizt ja jougkȭrdimizt loptīztõ, kītõb madjār rõvmō reāl um sīe rezultāt.
 |
 |
| |||||||||||||
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
