Wp/liv/Dēņmō

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | livWp > liv > Dēņmō
Jump to: navigation, search
Dēņmō
Kongeriget Danmark

Flag of Denmark.svg Coat of Arms of Denmark.svg
Plagā Vapp
EU-Denmark.svg
Himn Der er et yndigt land
Pǟjālgab Kōpenhāgen
Mōmūoḑ Konstitūtsijli monarhij
Mōkēļ Dēņ kēļ
Jūodiji
- Kēņig jemānd
- Pǟministõr

Margrethe II
Lars Løkke Rasmussen
Teritōrij 43 075 km²
Rovst 5 557 709 (2010)
Allizpanmiz
Dēņmō krūoņ
Āigavīrkiz UTC+1
Ladādomēn .dk
Telefonikōd +45

Dēņmō um mō Pūoj-Eirōpõs Jīţmō pūol-kōla pǟl ja sīe kilgs pīlõbõd kōlad pǟl. Dēņmō um ikš piški valst, täm pīnda um set 43098 km2 bet tämmõn mōdõb ka mōīlma amā sūrim kōla Grēnmō ja Fǟrõ Kōlad, missõn um autonōmij. Rov-lug (2009) um 5523000. Sūŗimi jag rovztõ āt dēņõd ja valst ofitsiāli kēļ um dēņkēļ. Usk um rištusk, pǟažāliztõks lutārusk. Rō: Dēņmō krūoņ. Dēņmō pīlõb Pūoj-mier ja Vāldamier vail. Kakš amā sūrimmõ kallõ, Sjælland ja Fyn ātõ immõr īd nēļas-jag valst amā pīndast. Dēņmō rānda-krīpš um 7300 km pitkā. Mōrubīž um Dēņmōl setku Saksāmōkõks jedāls. Dēņmō um konstitūtsijli monarhij. Täm valst-jūodiji, um Dēņmō kēņig ja vōļikš-jūodiji um pǟministõr.

Dēņmō um NATO nõtkõm āigastõst 1949 ja Eirōp Īt nõtkõm āigastõst 1993. Dēņmō pǟjālgab ja amā sūrim jālgab um Kōpenhāgen. Dēņmō rov-lug um 5 470 000.

Istōrij[edit]

Dēņmō vȯļ mōjõd immõr 12 tūontõ āigastõ jedmõl Krõstõžt. Dēņmō vȯļ kubbõ-viedtõd 10 āigastsadās vikīngd kēņig Harāld Siņīz-Ambõ (kūolõn 985) pūolst, kis võtiz vastõ rištusk. Vikīngõd āigal vȯļ Dēņmō väggi joudli vald. 11 āigastsadās Dēņmōlõ paņ jūrõ jagidi, mis um paldīž Rūotšmōl ja Norvēgmōl ja rōz aigõ vōlikšiz ta īžkist Englišmō iļ. Dēņmō vōlikšiz amḑi Pūojmōḑi āigastõst 1397—1523 sōņõ kuņtš Rūotšmōstõ sai īž-pīliji, pierrõ pitkīdi suodīdi Rūotšmōkõks. 17 āigastsadās sai Dēņmō paldīņ pīlõbõd rubīžõd Rūotšmōkõks. Norvēgmō mōdiz Dēņmōlõ 1924 sōņõ, siz se āndiz Rūotšmōlõ. Saksāmō okupīeriz Dēņmōdõ 1940—45 vail.

Kultūr[edit]

Ikš Dēņmō amā tǟdzimi kēranikā um vȯnd Hans Christian Andersen, kis um kēratõn nīžidi.

Kuodāndimi[edit]

Dēņmō um ikš rikāz mō aŗīņţõt industrijõks, bet 20 protsentõ ulzõ-vīmizõst um mōarīņtimiz produktõd. Iļ pūolõ Dēņmō pīndast um mōarīņtimiz allõ. Kōrandõd kazātõbõd nīemidi, sigḑi ja kaņḑi. Tǟdzi um ka vejjimi.