Wp/fit/Meänmaan Kieliraati

Meänmaan Kieliraati on osa Meänmaan yhistyksen toiminasta. Se on Ruottin ainua Meänkielen kielilautakunta, jossa keskustelthaan meänkielen asioita, kielensuunittelua, kielenhuoltoa, kielipulitiikkaa, ja esimerkiks kuinka kehittää kulttuuriturismia. Kieliraatissa on noin 14 jäsentä neljästä eri maista. Noin puolet jäsenistä on Meänmaan iänpuolelta [1]. Kaikki keskustelu on meänkielelä, se on raatin ainua yhteinen kieli. Kieliraati perustethiin 2009.

Kieliraatin toiminankehä

Meänmaan Kieliraati olettaa ette meänkieli on osana suurempaa kielelistä ekolokiaa ja sen takia on tärkeä ette kattoa meänkieltä suhteessa muihin kielhiin ja murtheishiin koko Pohjoiskalotilla. Se merkittee ette yhen kielen/murtheen kehitys ja tulevaisuus riippuu hyvin paljon siittä kuinka sen lähikielet/murtheet kehittyvät yhteiskunnassa. Kieliraati aikoo oman pyrkimyksen mukhaan ottaa vastuun sekä kielenhuolosta ette kielensuunittelusta. Kieliraati on kuvanu tehtävtä seuraavala tavala:

1. Kieliraatin tehtävhiin kuuluu ette laatia, kirjottaa ja kehittää informasjuunia, kramatiikkiä, oppikirjoja, sanakirjoja, ym. meänkielestä ja meänkielelä.

2. Kieliraati valvoo ette Meänmaan paikannimet tulevat kaikhiin sjylthiin ja karthoin.

3. Kieliraati pittää kehittää meänkielen käyttöä (ja sen murtheita) kulttuurin aloila (kirjalisuus, laulu, musiikki, teatteri ja filmi), mutta kans muila aloila niinkuin kulttuuriturismi.

4. Kieliraati halvaa olla tivhiissä kontaktissa viralishiin laitokshiin, joitten tehtävhiin kuuluu meänkieli, suomi ja kveeni/kainun kieli.

5. Kieliraati saattaa ottaa kantaa meänkielen yhteiskunnalisista kysymyksistä.

6. Kieliraati pittää tueta ja kehittää suomen kieltä kulttuurin aloila sekä Meänmaan iän- ette lännenpuolela. Kieliraati tukkee kaikkia Pohjoiskalotin suomen kielen murtheita.

Meänmaan Kieliraatin toiminta

Kieliraati on järjestäny kaks kielipaatia (2010, 2011), julkassu yhen "parlöörin" 2010, kirjottamassa Meänkielen Wikipeetian, kehittämäsä meänkielen kramatiikin, ja kirjottanu tepattiartikkelia ja kirjotuksia viranomaisille meänkielen asioista. Kieliraati on kans vastuussa kaikesta muusta mitä Meänmaa yhistys on järjestäny ja julkaissu: flakupäivä, Meänmaan avisi, Meänmaan passi etc. Meänmaan mytolokia on luomisvaiheessa ja pyrithään luomhaan, laajentamhaan ja kehittämhään monikielistä siviiliyhteiskuntaa. Nämät tehtävät yhteisesti luovat lissää sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia mihinkä meänkieli, suomi ja pohjoissuomen murtheet on liittynheet. Kun sosiaali ja kulttuuri kapitaalia luothaan monikielisessä ympäristössä vähemistökielet pääsevät elvytyspruseshiin.

Joulukuussa 2011 Kieliraati julkasi ensimäisen osan Meänkielen Iso Sanakirjasta: meänkieli - svenska -suomi. Sarja tullee sisältämhään 3-4 sanakirjaa (20-25000 sannaa/kirja) missä on meänkieli hakusanana, kolme-neljä kirjaa suomi hakusanana ja kolme-neljä sanakirjaa missä ruotti on hakusanana Meänkielen Iso sanakirja. Kattokaa: Meänkielen förlaaki.

Meänmaa Kieliraatin viralinen staattys

Meänmaa Kieliraatila ei ole yhtään viralista staattysta. Sitä Kieliraatia ei ole viralisesti tunnustettu mishään Suomessa, Ruottissa eli Norjassa. Ruottin kielineuvosto ei ole tunnustanu sitä meänkielen kielenhuoltajana eli kielensuunittelijana. Se ei saata jättää viralisesti hyväksyttyjä lausontoja Ruottin kielipulitiikhaan koska se ei ole remissi-instansi. Kieliraatilta ei kysytä nevuoja eli mielipitheitä meänkielen eli Meänmaan kulttuurin asioista. Sen pohja on siis täysin aatheelinen.