Wp/fit/Murre

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Murre

Murre on yks kielen varieteetti monesta yhtenhäisestä varieteetista jeukraaffisessa kielialueessa missä on kirjakieli joka normeeraa ja päättää mikkä on murtheita [1]. Murre ei saata olla minuriteettikieli [2]. Sana kielen varieteetti on muterni nimitys murtheele ja sen uuen mallin mukhaan kirjakieliki on yks kielivarieteetti [3]. Varieteetti käsittellee kans sosiaalisia eroja, verrattu murretta, joka on enemän maatietheelinen käsite. Murre on suhteessa kirjakiehleen ja normeerathuun puhekielheen ja sitä puhuthaan tietyila alueila ja son kohta aina asosieerattu matalastaattys puhemuotona. Kirjakieltä tavalisesti räknäthään ette sole murretta ja siis on se iteaali mitä pitäis puhua viralisissa paikoissa. Mutta kielisosiolookisesta näkökulmasta kaikki on kielivarieteettia. Kirjakieli on varieteetti joka on saanu kirjakielen korkeaman staattyksen. Useasti kirjakieli on luottu pääkaupunkin murtheesta, eli jonkun suureman yliopisto alueen murtheesta.

Pulitiikka määrää mikä on kieli ja murre[edit | edit source]

Mikä on murre ja mikä on kieli on useasti kielipuliittinen päätös. Kiinassa on murtheita missä ei ymmäretä toisia, ja norja ja ruotti on kaks kieltä vaikka ymmärys on hyvin korkea. Ruottin murretta älvdalenmål ei kukhaan ymmärä, muut ko paikkakuntalaiset, mutta se ei ole kieli. Entisessä Jykuslaaviassa on ollu yks kieli. ny sielä on kolme kieltä. Vaphaat valtiot ei halvaa praatata matalastaattys murretta, ja siinä yks syy miksi syntyy uusia kieliä. Murtheela ei ole tavalisesti yhtään armea, mutta kielelä on uaseasti armea tukena. Murtheela on kohta aina matalampi staattys ko murtheen kirjakielelä.

Meänkieli on murre lingvistesestä näkökulmasta [4]. Mutta koska nykyhään kansa itte päättää jos haluthaan murtheen eli kirjakielen siittä tuli kieli ko valtiopäivät niin päätit vuona 2000[5]. Ja meänkieli kirjakielenä on rakenettu pääasialisesti Pajalan ja Ruottin Tornionväylän kunnitten murtheesta. Meänkieli on murre iänpuolela Tornionväylää ja osana pohjoissuomen murtheita.


Referensit[edit | edit source]

  1. Winsa 2000
  2. Winsa 2000
  3. Winsa 1998
  4. Winsa 1996
  5. Winsa 2000

Kirjaliset lähtheet[edit | edit source]

  • Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
  • Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
  • Winsa, Birger (1996). Från Tornedalens finska till meän kieli. I Horn, Frank (red.) Svenska språkets ställning i Finland och finska språkets ställning i Sverige. Pp 138-158. Juridica Lapponica nr 14. Lapplands universitet. Rovaniemi.