Wp/fit/Ruottin kielipulitiikka

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Ruottin kielipulitiikka

Ruottin kielipulitiikka[edit | edit source]

Ruottin kielipulitiikka alkoi 1960-luvula kehittymhään monikieklisheen suunthaan. 1970-luvula uusi kielipulitiikka alkoi saamhaan vauhtia kun saamea, suomea ja monta siirtolaiskieliä alethiin opettamhaan äitinkielenopetuksessa. Jälkhiin toisen mailman soan tuli aika laila juutalaisia ja virolaisia ja unkarilaisia Ruothiin. 1960-luvula oli suuri puute työvoimasta ja Suomesta alkoi virtaamhaan työvoimaa Ruottin intystrialueile. Juutalaliset sait kätevästi oman koulun Stokholmhiin, mutta ungenilaisila eli virolaisila ei ollu ommmaa koulua.

Keskustelu äitinkielenopetuksesta alkoi siittä ette valtiopäivile tule motsuuni, joka pyysi äitinkielenopetusta Ruottin tiplomaatti lapsile ulkomaila. Saamelaiset tulit yhä enemän aktiiviseks vaatimalla alkuperäskansan staattysta jonka net jossakin muoossa sait 1971. Samala aikaa virolaiset, jokka tulit Ruothiin jälkhiin toisen mailman soan, halusit oman virolaisen koulun, niinkun juutalaisila oli jo. Suomen siirtolaiset halusit saa suomen kielen opetusta. Tornionlaaksolaisista Nils-Erik Hansegård väitti ette net on puolikielisiä kun net ei ossaa kunnola ruottia eikä suomea. Mutta harva tornionlaaksolainen halusi suomen kielen opetusta, mielumin halusit päästä ummikoks [1]. Matti Kenttä ja Erik Weinz sait silti tehtäväks Skolöverstyrelsiltä tutkia jos tarvittee suomen opetusta Tornionlaaksossa [2]. Äitinkielenopetus alkoi Tornionlaaksossa 1971 ja koko maassa 1976 [3].

Toinen suuri muutos tuli kun Ruotti ja Suomi liityit EU:hun 1995 ja EU vaati ette pittää kartottaa maan vähemistöväestön ja mikkä on maan vähemistöryhmät ja mikkä vähemistökielet on olemassa maassa [4]. Ensimäinen Kielilaki astui voimhaan 2000, ja se oli seuraus vähemistökomitean tutkimuksesta. Laki tunnusti viis vähemistökieltä: saami, meänkieli, suomi, jittisch ja romani chib, joista saame, meänkieli ja suomi on alueelisia vähemistökieliä.

Toinen laajenettu kielilaki astui voimhaan 1 heinäkuuta 2009 sannoo ette ruotti on Ruottin pääkieli, ja sen lisäks on viis vähemistökieltä ja viittomakieli. Se jolla on muu äitinkieli kun ruotti pittää saa maholisuuksia kehittää ommaa äitinkieltä, jos se on yks/monta näistä vähemistökielistä. Yhteiskunnala on erikoinen tehtävä ette tueta ja kehittää näitä kieliä.[5][6]

Meänkieli ja suomi on vuona 2011 alueelisia vähemistökieliä Kirunan, Jellivaaran, Haaparannan, Kaihnuun, Pajalan ja Matarengin kunnissa. Suomi on sen lisäks alueelinen kieli hyvin monessa kunnissa Määlarinlaaksossa: Botkyrka, Eskilstuna, Hallstahammar, Haninge, Huddinge, Håbo, Köping, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar, Borås, Surahammar ja Västerås.

Saame on alueelinen kieli 2011 Kirunan, Jellivaaran, Arvidsjaurin, Arjeplogin, Bergin, Härjedalenin, Lyckselen, Malån, Sorselen, Storumanin, Strömsundin, Umeån, Vilhelminan, Åren, Älvdalenin ja Östersundin kunnissa.

Aiemin kielivähemistöt kun saamelaiset ja tornionlaaksolaiset useasti markinaliseerathiin. 1800-1900-luvuila heitä aktiivisesti sorrethiin.

Yks seuraus tästä uuesta kielipulitiikasta on ette on järjestetty kielenhuoltoa vähemistökielile Valtion Kielineuvoston tiloissa. Kielensuunittelulla ei kuitenkhaan ole ommaa laitosta missä kehitethään ja luothaan toimintaa, ja elvytystoiminta on jaettu hyvin monen laitoksen ja yhistyksitten välissä: Valtion Kielineuovostolla on noin 3,5 miljoona elvytystoiminan prujektile, Valtion Kulttuurineuvostolla on kulttuurin alale korvamerkattuja prujektirahoja. Sen lisäks Ruottin raatiula, tv:lä ja Kouluvirastolla (Skolverket) om vastuu vähemistökieliestä heän aloillaan. Kaikila julkisilla laitoksilla on vastuu valvoa ette kielilait sovelethaan heän laitoksissa. Jonkin verran tutkimusta tehhään yliopistossa joka koskee kielensuunittelua ja kielenhuoltoa.

Referensit[edit | edit source]

Kirjaliset lähtheet[edit | edit source]

  • Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
  • Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
  • Winsa, Birger (1996). Från Tornedalens finska till meän kieli. I Horn, Frank (red.) Svenska språkets ställning i Finland och finska språkets ställning i Sverige. Pp 138-158. Juridica Lapponica nr 14. Lapplands universitet. Rovaniemi.