Wp/fit/Minuriteettikieli

Minuriteettikieli on niinku nimi kertoo kieli, jolla on vähemin praatajia ko majoriteettikielelä. minuriteettikielilä oli ylheisesti aiemin hyvin heiko sosiaalinen ja kylttyyrinen staattys koska harvassa maassa minuriteettikielelä oli lailista ja jyriitistä asemaa yhteiskunnassa. Poikkeus on esimerkiks ruottin kielen asema Suomessa.

Tyypilisellä Euruupan minuriteettikielelä ei ollu kirjakieltä, eli hyvin vähän käytetty kirjakielinen kylttyyriä, koska aiemin noin 1960-luvula ja taakspepäin harvala minuriteettikielisellä ryhmälä oli äitinkielenopetusta minuriteettikielelä eli -kielestä. Se vaikutti ette harvala minuriteettikielen ryhmälä oli vahva minuriteettikielinen siviiliyhteiskunta ja ekoonominen kehitys oli sen takia heiko . Puhekielisessä kylttyyrissä oli matala meettalingvistinen tietoisuus ja sen takia heijompi kylttyyrin tyalismi.

Kanatan franskankieliset aloit 1960-luvula vaatimhaan oikeuksia. Liikettä kuttuthiin hiljaiseks revulusuuniksi. 1970-luvula alkoi ympäri Euruuppaa liike joka vaati oikeuksia Euruupan minuriteettikielile .

minuriteettikieli on epäviralisen määritelmän mukhaan kieli mitä on praatattu maassa vähhiinhtään 100 vuotta eli kolme sukupoleva ja jonka praatajat väieläkin käyttävät kieltä. Murtheet ei mene laskea minuriteettikieleks . Jittisj ja romani tjib on Euruupan ylheisiä aluettomia minuriteettikieliä.

Valtiottomat eli valtioliset minuriteettikielet

minuriteettikieliä on kahenlaisia:

• 1. Valtiottomat minuriteettikielet on kielet jolla ei ole yhtään maata missä se kieli on enemistökieli, esimerkiks meänkieli, kveeni, saame, friisin kieli, walesin kieli, baskia, katalaani, romani tjib, jittisj etc. Suuriin osa Euruupan minuriteettikielistä on valtiottomat. Mutta useimiten praatajaryhmät on pienemät ko noin 100 000 praatajaa: meänkieli, saame, kveeni, sorbia, gaelin eri kielet etc. Hyvin moni on uhattuna ja saattavat menettää kaikki praatajat noin 50 vuoen sisälä. Jokku suuremat poikkeukset jolla on 100 ooo praatajia on katalaani, baski, friisi, walesi.
• 2. Valtioliset minuriteettikielet on kielet jolla on valtion tuki jossakin maassa, esimerkiks ruotti Suomessa, saksa Tanskassa ja Italiassa, suomi Ruottissa etc. Valtioliset minuriteettikielet on vähemin mutta suuremat: ruotti, suomi, saksa, unkari etc.

Alueeliset eli aluettomat kielet

Euruupan nevuosto on laatinu vähemöstökielitten suojelusopimuksia joita neuvoston jäsenmaat saattavat hyväksyä ja ratifiseerata omhaan lakisäätänthöön. Niissä sopimuksissa on erotettu alueeliset minuriteettikielet aluettomista. Kohtapa kaikila minuriteettikielilä on alue missä niitä kieliä on perintheelisesti praatattu niinku saame, meänkieli ja baskia. Mutta on olemassa kolme minuriteettikieltä jolla ei ole yhtään aluetta missä niitä perintheelisesti praatathaan: romani tjib, jittisj ja viittomakieli/kielet .

Ruottin minuriteettikielet

Ruottin minuriteettikielet on suomi, saame, meänkieli, romani tjib ja jittisj . Meänkieli oli suomen murre aina vuotheen 2000 ko se murre yhtäkkiä tuli kieleks, koska Ruottin valtiopäivät päätit sen koska Meänkieliset halvasiva ette sitä alethaan kuthuun omaksi kieleksi .

Lähtheet

• Anderson, Benedict R. (1991). Imagined communities: reflections on the origin and spread of nationalism (Revised and extended. ed.). London: Verso. pp. 224. ISBN 9780860915461.
• Cipolla Carlo, M. (1969). Literacy and development in the West. Harmondsworth : Penguin books, 1969. Engelska 143. Serie: A Pelican original
• Lindgren, Daniel (red.) (1998). Alphabeta varia. Orality, Reading and Writing in the History of Literacy. Album Religionum Umense 1. Umeå universitet.
• Luria A. R. (1976). Cognitive Development: It's cognitive and Social Foundations. Cambridge (Mass.) & London.
• Ong, Walther, J. (1990). Muntlig och skriftlig kultur. Teknologiseringen av ordet. Anthropos.
• Pontecorvo, Clotilde (ed.) (1997). Writing development. An interdisciplinary view.John Benjanmins. Amsterdam.
• Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
• Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.
• Winsa, Birger (2005). Socialt kapital i en- och flerspråkiga regioner: svenska Tornedalen jämförd med finska Tornedalen och några nordsvenska kommuner. Stockholms universitet. Finska institutionen. ISBN 91-971948-3-2. Stockholm. Department of Finnish, Stockholm University.
• Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
• Winsa Birger (2007). Social capital of indigenous and autochthonous ethnicities. I Dana, Leo & Anderson, Robert, B. (red.) International Handbook Of Research On Indigenous Entrepreneurship. Ss 257-286. Edward Elgar. Cheltenham UK. Northampton, MA. USA. http://www.e-elgar.com.
• Winsa, Birger (2001). Kielikylttyyrinen värksamheetti Ruottin Tornionlaaksossa - Meänkieli, suomi, ruotti ja saame kirjalisuuessa, lauluissa ja teatterissa. Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti III. Ss 34-55. Suomen ja saamen kielen ja Logopedian laitoksen julkaisuja. Publications of the Department of Finnísh, Saami and Logopedics. N:o 20Oulun yliopisto. Oulu. Uleåborg.