Wp/fit/Kielipulitiikka

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Kielipulitiikka

Kielipulitiikka on kielensuunittelu jota tehhään puliittisilla keinoila. Monessa maassa on kielilakia, mikkä määräävät maan viraliset ja vähemistökielet ja kuinka niitä pittää eistää yhteiskunnassa. Laitten perustheela julkiset laitokset suunittelevat. Sillä tavala kans kulttuuripulitiikalla on suuri vaikutus kielenkäytössä Suuriin osa Euruupan maista vaativat taitoja maan pääkielessä ennen kun pääsee kansalaiseks. Ruotti, Italia ja Irlanti on poikkeuksia tästä vaatimuksesta. Virossa esimerkiks vaaithaan pätevyyttä viron kielessä ennen kun pääsee äänestämhään. Ryssäläinen vähemistö ei aina ossaa viroa. Franskassa lait määräävät ette franskaa häätyy käyttää tietyissa tumäänissä, ja siis engelska on kieletty niissä tilantheissa.

Kielipulitiikka ei ole aivan valtionpäivän päätökset mutta kans net sanomattomat mielipitheet, asentheet ja tuntheet kielheen jokka elävät yhteiskunnassa ja jokka vaikuttavat virkamiehitten päätökshiin kun heilä on tehtävä jollakin tavala valvoa yhtä kieltä. Se saattaa olla esimerkiks Valtion Kielineuvoston, Kulttuurineuvoston eli jonku lääninhallituksen päätöksiä jonka implisiittinen asentheelinen pohja päätöksille on kielipuliittinen. Oli se sitten jo vanhaata ja valtiopäiviltä jäänyttä kielipulitiikkaa, joka silti ellää asentheissa ja mielipitheissä, eli uutta muternia ja enemän tietoista kielipulitiikan päätöksiä [1].

Kielipulitiikan tärkein periaate on ette valvoa kielen käyttöä, ja sitä pulitiikkaa sovelethaan kielenhuolossa ja kielensuunittelussa.

Ruottin kielipulitiikka alkoi kehittymhään monikielisheen suunthaan 1970-luvulta lähtien [2].

Referensit[edit | edit source]

  1. Winsa 2000
  2. Winsa 1998

Kirjaliset lähtheet[edit | edit source]

  • Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
  • Winsa, Birger (1998). Language Attitudes and Social Identity. Oppression and revival of a minority language in Sweden. Occasional Paper Nr 17. Canberra: Applied Linguistics Association of Australia. (259 s)