Wp/fit/Meänkielen Iso sanakirja

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Meänkielen Iso sanakirja

Meänkielen Iso Sanakirja osat 1 - 12[edit | edit source]

Meänkielen iso sanakirja.jpg

Meänmaan Kieliraati on toimittamassa Meänkielen Iso sanakirjaa. Ensimäinen laajempi sanakirja on ollu muutamia vuosia tekheilä Meänmaan Kieliraatissa. Meänkielen Iso sanakirjan ensimäinen osa tullee ulos 15 joulukuuta 2011 ja kattaa sanat A-K ja sisältää noin 20 000 sannaa: Meänkieli - ruotti - suomi. Fraasia on suurissa määrin kuvvaamhaan kuinka sana käytethään ja taivutus. Kaikkians on noin 75 000 sannaa ja informasjuunikanta kasvaa jatkuvasti. Kolme-neljä ensimäistä kirjaa saavat meänkielen hakusanaksi. Kolme-neljä seuraavaa suursanakirjaa käyttävät ruottia hakusanana. Ja kolme-neljä suursanakirjaa käyttävät suomen sanan hakusanana. Siis suunitelthaan 9-12 sarjan kolmekielisen Meänkielen Iso Sanakirjaa missä noin 20-25000 sannaa/kirja.

Iso sanakirja toimitethaan etäyhteistyönä taattorityöneuvola eli -kalula Sanuri.

Koska meänkieli ja suomi on viraliset vähemistökielet samoissa 6 kunnissa Pohjoisruottissa piethään tärkeänä ette julkaista yhen sarjan missä suomi on hakusanana.

Meänmaa Kieliraatin informasjuunikanta[edit | edit source]

Tusentti Birger Winsa alotti 1985 kerräämhään sanoja jellivaaran suomesta ja tornionväylän suomesta hänen väitökirjatyöhön tornionlaakson vanhiimasta sanastosta. Siittä kokoelmasta Winsa julkasi Jellivaaran suomen sanakirjan 1992. Vuona 2002 hän alotti useaman prujektin saataksheen laajeman informasjuunikannan pohjoissuomen murtheista. Se työ on vieläkin käynissä. Meänmaan kieliraatin informasjuunikanta koostuu tästä työstä.

Meänmaan Kieliraatin informasjuunikannassa on kaikki pohjoissuomen sanat Suomen murteiden sana-arkistosta 1880-1940-luvule asti mukana [1], jokka Birger Winsa on tikitaaliseeranu (2002-2007). Se merkittee ette meänkielen sanoiks laskethaan kaikki puhekielen sanat koko pohjoissuomen murrealueelta: esim. sanat kveenin alueelta, niinku Rovaniemeltä, Kemijärveltä, Jellivaarasta, Jukkasjärvestä, Torniosta ja Kuttaisesta, koska son yhtä ja sammaa murrealuetta. Murresana mitä vain oli panttu muisthiin esimerkiks Rovaniemelä ei siis ole merkki ettei sitä käytetä koko alueela, vain ette Rovaniemelä on paremin tallennettu murtheensa. Ja siittä syystä esimerkiks ylheiset yksinkertaset sanat jäit panematta muisthiin murrealueissa missä oli heijomalta kerätty sanastoa. Esimerkiks sana "sormi" ei ole muuala panttu muisthiin ko Rovaniemelä [2]. Meänkieltä/Tornionlaakson murretta on paljon paremin tallenettu Suomen Tornionlaaksossa, ko Ruottin puolela, koska murresanoja on kerätty Suomen murteiden sana-arkistossa pitkältä toista sattaa vuotta (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus). Niin on tietysti asian laita koko pohjoissuomen murrealueelta Suomen puolela. Sanaston keräily kveenin alueela on ollu hyvinki heiko aina näihiin päihviin asti. Ruottin puolela ja Pohjoisnorjassa ei osattu kirjottaa sanoja paperhiin esimerkitten kansa, koska ei ollu koulutusta suomen yleiskielessä. Ja kiinostus oman suomen murtheesheen oli samoista ja kylttyyrisista syistä matala. Sen takia Suomen murteiden sana-arkistossa ei ole lähespä yhtään sanalappu jota paikkakunnan asukhaat Ruottin Tornionlaaksossa on kirjottanheet. Lähespä kaikki sanalaput on suomalaiset kirjottanheet, ja Ruottin puolela suuriiman osan stipentiaatti Inkeri Tuovinen pani muisthoon 1930-luvula. Fil. tri. Martti Airila keräsi muutaman tuhanen sanan ko hän keräsi ainetta omhaan väitöskirhjaan 1900-luvun alussa.

Kaikki meänkielen kirjakielen sanat vuotheen 2007 on mukana, lähespä kaikki sanat meänkielen aiemista sanakirjoista on mukana (muutama yhistetty sana on jääny), ja 300 saan tiiman nauhoitetuista haastatteluista vuosilta 1957-1992 on poimittu hyvin paljon sanoja, olletikki Jellivaaran kunnasta. Nämät sanakokoelmat on kans tuloksia monesta prujekista mikkä tusentti Birger Winsa on toimittanu ja suorittanu sekä Meän akateemin ette Tukholman yliopiston töissä. Sen lisäks informasjuunikanthaan [3] on hyvin moni henkilö kirjottanu yli 10 000 uusia sanoja (2005-2011). Olletikki pittää mainita Lars Lampinen, joka on kirjottanu rapea 8000 sannaa siihen informasjuunikanthaan. Tosentti Birger Winsa on tarkistanu kaikki sanat (-2011) ennenku net on hyväksytty informasjuunikanthaan. Stig Aspholme on keräny oman informasjuunikannan missä on noin 3000 sannaa jokka on littetty yhtenhäisheen informasjuunikanthaan. Yhteensä on informasjuunikannassa noin 75 000 meänkielen sannaa kerätty 26 vuoen aikana, ja näistä on rapea 45 000 sannaa Ruottin ja Suomen Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Tästä 75000 sanalistasta noin 26 500 sannaa, jokka on kerätty Ruottin ja Suomen Tornionlaaksosta, Jellivaarasta ja Kirunasta, on "lahjotettu" Ruottin Torniolaaksolaisitten Kansalisille Yhistykselle, STR-T ja Meän akateemile. Sen informasjuunikannan pohjalta Meän akateemi väittää luovansa Meänkielen sanakirjan.

Iso sanakirjan toimittajat[edit | edit source]

Meänmaan Kieliraati on Meänkielen Iso sanakirjan toimittaja. Kieliraatin puhheenjohtaja on Bengt Pohjanen. Jäsenet jokka puhheenjohtajan kansa on laatinheet ensimäisen osan on: Hannu Alatalo, Stig Aspholme, Kerstin Johansson, Anneli Junes, Matti Junes, Göran Juntti, Bengt Kostenius, Lars Lampinen, Hannele Lantto, Enikö Molnar Bodrogi, Eeva Muli, Hannu Töyrylä, Birger Winsa. Raati tekkee kaiken työn aatheelisen pohjala. Raatin jäsenitten siviili tausta on m.m. kaks fil. tri. suomen kirjalisuuessa, fil. lis., fil. mag., meänkielen/suomen opettajia, kirjailioita, kääntäjiä, tulkkia, neurolookia, tutkioita, meänkielen tosentti etc.

Aatheelisen työn prupleemia[edit | edit source]

Kaikki työ on palkatonta, ja se vaikuttaa luonolisesti jonkin verran tulokshiin. Kieliraatila on jäseniä molemin puolen väylää, mutta ei ole jäseniä Kirunasta eikä Jellivaarasta ja sen takia ei kukhaan ossaa saamea ja saamen kielen lainasanat meänkielessä ei tule aina mukhaan, koska ei aina ole informasjuunija niistä. Ja saamen kielen fonemaattiset ja morfolookiset piirtheet, jokka on maholisesti lainattu meänkielheen, jäävät kansa ulkopuolele. Toinen ongelma vapa-aijan työlä on ette saa tehtyksi kaikki mitä pitäis saa aikhaan. Tärkeät työt jäävät tekemättä ko vain ei ole resyrsiä suorittaa niitä. Iso sanakirjassa ei ole vielä liitetty mukhaan kaikki sanat mikkä meänkielen kääntäjät on käyttänheet hyvinki monessa viralisissa tekstissä mitä nykysin löytää intenetissä. Sieltä löytäis luultavasti aika paljon muternia sanastoa ja variasjuunia kuinka vaikeita ammattisanoja mennee kääntää. [4][5]

Mikäs on raakaruottalainen ja raakasaamelainen laina? - Mikkä lainasanat mennee hyväksyä?[edit | edit source]

Koska epäviralisessa meänkielessä mennee käyttää kohta jokhainen ruottalainen sana tilapäisenä lainana niin son teureettisesti maholista ette ottaa mukhaan kaikki ruottin sanat lainasanana. Kieliraati on päättäny ettee raakaruottalaisia lainasanoja ei hyväksytä. Sen säänön häätyy soveltaa tuntheelisesti ja se mikä tuntuu raakalta lainalta ei hyväksytä.

Toinen laaja ja vakavampi ongelma on mikkä saamen kielen lainasanat mennee hyväksyä. Moni saamelainen puhhuu meänkieltä toisena/kolmantena äitinkielenä ja sen takia on lainattu aika laila saamen kielestä Kirunassa, Enontekiölä ja Jellivaarassa. Jellivaaransuomessa on esimerkiks maala 'veri', opas 'tuttu' ja eno 'väylä', saamelaisia lainoja. Kieliraatin jäsenet ei saaata kuulla mikkä saamelaiset lainasanat on raakasaamelaisia lainoja ja siinä tullee helpola niin ette korkeastaattys kielen lainat hyväksythään, ja matalastaattys kielen lainat hyläthään.

Mistä otethaan uuet sanat?[edit | edit source]

Suuri prupleemi tullee jos/ko aikoo kehittää meänkieltä sillä tavala ette sitä mennee käyttää kaikila yhteiskunnan aloila. Jos siihen suunthaan pruvathaan on kaks maholisuutta: häätyy keksiä eli lainata muista kielistä tuhansia sanoja meänkielheen. Jos lainathaan niin ruotti ja suomi on lähimäiset kielet lainoile, ja jonkin verran engelska. Jos Kieliraati keksii sanoja saapi paljon kielisosiaalisia ja petakookisia prupleemia, koska sanat on keksitty ja yleisö ei tunne niitä sanoja. Net tulevat kilpailemhaan suomen yleiskielen kansa koko Ruottissa. Jos keksii paljon sanoja, eli lainaa paljon ruottista, se sinänsä eristää meänkielen suomesta ja iänpuolen Tornionlaakson murtheesta ja käyttäjäkunta tullee yhä pienemäks ja suomalainen joka haluaa oppia meänkieltä saapi aina suurempia vaikeuksia. Uusi keksitty sana tuskin tullee koskhaan saamhaan tuen ja käyttäjiä iänpuolela väylää, koska Tornionväylän murre on jatkuvasti ja aina tivhiissä kontaktisssa suomen yleiskielen kansa. Ruottalainen laina on kuitekki läpinäkyvä ja helppo ymmärtää kakskieliselle. Jos lainaa suomesta niin saapi tuen niile uusile sanoile suomenkielisiltä, iänpuolisilta ja niitä sanoja käytethään useasti Suomen TV:ssä, raatiussa ja avissisa ja praataajitten kesken.

Mikkä taivutuskaavakheet pittää ottaa mukhaan?[edit | edit source]

Meänkieli on kehittäny useampia taivutuskaavakheita yhele ja samale värpile. Esimerkiks niin sanotuila -ata värpilä on välistä monta eri taivutusmallia. Meänkielen Iso sanakrijassa on otettu kaikki tietyt taivutusmallit mukhaan. Esimerkiks on jellivaaransuomessa hakkaa infinitiivi I muoto joka on mukana. On kuitekki panttu suosittu muoto monheen malhiin ette sillä tavala pruuvaa yhistää ja samastaa taivutukset ja saa net lähestymhään suomen yleiskielen taivutuskaavakheita.

Mikkäs foneemit mennee hyäksyä?[edit | edit source]

Ruottalaisissa lainasanoissa on foneemia mitä ei käytetä suomessa. Kaikki sj-äänet on lainattu meänkielheen: syltti/sjyltti, sakki/sjakki etc. Ja aspirasuunit on kans omaksuttu: thoortta, thämppeli etc. Jellivaransuomessa on sen lisäks omaksuttu saamelaisia piirtheitä missä vokaalisointu on häviny, sanothaan kyla, mehta eikä kylä, mettä. Piian jellivaaransuomen o > u, esimerkiks maito - maitu, kans on saamelaista taustaa. Nämät saamelaislainat on vaikeampi saa matkhaan sanakirjhaan, koska net kulkevat läpi koko systeemin.

100 000 sannaa meänkielessä[edit | edit source]

Sen lisäksi koko aijan ja jatkuvasti keräthään uusia sanoja ja arvostelthaan ette on olemassa noin 100 000 meänkielen sannaa perintheelisessä murtheissa koko alueela. Siis noin 25 000 sannaa puuttuu vielä, vaikka jokhaisessa kielessä on rajaton määrä sanoja. Sanothaan ette kiinan kieli on rikas kieli ja siinä on noin 40 000 sympoolia jokka kuvvaavat elämän menoa. Siittä näkökulmasta meänkieli on hyvinkin perintheelisesti rikas kieli.

Sympooli yhtenhäisestä alueesta[edit | edit source]

Meänmaan väittää ette monikielinen Meänkielen Iso Sanakirja rakentaa siltoja ja yhistää kansoja, purkaa kylttyyrirajoja, luopi monikielistä siviiliyhteiskuntaa, sosiaalista ja kylttyyrista kapitaalia ja ette Iso sanakirjala on tärkeä sympoolinen merkitys kylttyyrile, Pohjoismaile, rajaylimenevälle yhteistyöle ja kaikele ystävyyele, sosiaaliselle ja ekoonomiselle kehitykselle joka kulkee yli rajoja, kylttyyriä, murtheita ja kieliä.

Sanakirjat peilaavat kansan tahtoa, pyrkimyksiä ja meänkielisiä sanakirjoja on ollu hyvin vähässä.

Referensit[edit | edit source]

Lähteet[edit | edit source]