Wp/fit/Meänkieli (viralinen)

Viralinen meänkieli on se mitä käytethään raatiossa, monikielisessä siiviliyhteiskunnassa, avisissa, ja vaikkapa tässä Wikipeetiassa. Jokkut käyttävät alentavaa termiä porstuasuomi siittä viralisesta puhemuoosta. Meänkielen käyttöä siviiliyhteiskunnassa määrää kuinka paljon meettalingvististä tietoisuutta kielheen on kehitetty ja minkä verran sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia vähemistökieli kerrää, ja sen mukhaan vähemistökielen staattys päätethään . Ylheisesti ymmärethään ette meänkieli on se epäviralinen puhemuoto mitä ei käytetä julkisissa tumäänissä.

Viralisessa meänkielessä ei ole yhtään turhaata ruottalaista lainaa, ei yhtään kootinvaihtoa ja jonkin verran aika vereksiä stantartisuomen lainoja. Viralinen meänkieli on aivan ylheinen kaikissa julkisissa paikoissa ja on muoto mitä kaikin yrittävät seurata. Meänkielessä ei ole aiemin ollu viralista muotoa ja sitä muotoa kuttuthaan useasti suomeksi eli suomensuomeksi. Aiemin ko meänkieli oli vain murre niin sillon oli raatiun viralinen kielimuoto suomensuomi eli pelkästhään suomi, vaikka tietysti puhuthiin meänkieltä.

Suomenkielinen ymmärtää hyvin viralista meänkieltä ja suomalaisilla on helppo lukea meänkieltä koska sen kramatiikka ei poikkea paljoakhaan Suomen yleiskielestä. Moni väittää sen takia ette meänkieli on pelkkä Suomen murre. Mutta meänkieli on saanu kielen aseman kielisosiolookisista syistä.

Vertailu kahesta kielestä/varieetista

Epäviralinen meänkieli: Lastibiili furtraa ööversyniä. Kamppi on ollu svoori ja hoorti mutta kyllä se siittä jyysnaintuu ja ornaintuu. Täälä blantathaan sprookit. Miekhään ole ko korkeinthaans yks- ja puoli sprookkinen. Moni on halvsprookkinen.

Viralinen meänkieli: Lastibiili/kuorma-auto vaatii tarkistusta. Taistelu on ollu vaikea ja kova, mutta kyllä se siittä kirkastuu ja selkiää. Täälä sekotethaan kielet. Miekhään ole ko korkeinthaan yks- ja puolikielinen. Moni on puolikielisiä.

Ruotti: Lastbilen fordrar översyn. Kampen har varit svår och hård men nog kommer det att bli ljusare och klarare.

Onkohän kyse kahesta eri kielestä vain kahesta eri varieteetista samassa kielessä? Moni pittää ette aito meänkieli on sen epäviralinen muoto, ja ette viralinen meänkieli on suomea, porstuasuomea eli suomensuomea.

Lähtheet

• Winsa, Birger 1993. Meän kieli ja torniolaaksolaissitten kakskielisyys: täälä plandathaan sprookit. Helsinki: Kotikielen seura.
• Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.