Wp/fit/Lainasana

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Lainasana

Lainasanoja vähemistökielessä ja kielissä ylheisesti on periaatheessa vain kahen laista. Yks lainatyyppi on se joka tullee tarpheesta. Tekninen kehitys luopi paljon uusia käsitheitä jokka tarvittevat saa uusia sanoja. Jos ei ole sannaa omassa kielessä jollekin käsitheele häätyy keksiä uuen sanan eli lainata jostakin kielestä, eli antaa vanhaale sanale uuen merkityksen. Laina tullee useasti siittä kielestä joka huomauttaa ette sellaisia käsitheitä on olemassa. Useasti se on kieli ja kulttuuri joka on enemän ekonoomisesti kehittyny ja sillä on sen takia korkeampi staattys ja sillon laina on maholinen. Esimerkiks ruotti lainaa paljon termiä englantista. Meänkielessä vilisee sellaisia sanoja: kartiini, lööki, muuruutti, vekkari etc.

Turhaa eli tarpheelinen lainasana[edit | edit source]

Toinen hyvin tavalinen tapa on ette lainata sanoja, olletikki epäviralisissa praatissa, jota harvon käytethään omassa kielessä ja jossa on kilpaileva sana toisessa kielessä monikielisessä ympäristössä. Sillon saattaa laina tulla vaikka on olemassa oma sana. Esimerkiks lainathaan ruottin kielestä sanoja kun: moone, vääkkorsninki, jyylkraani, plandata, plätrata etc. Vastaavat meänkielen sanat on: kuu, tiehaara, joulukuusi, sekottaa, plaavata. Näitä kuttuthan turhiiksi eli tarpheettomaks lainoksi, koska niilä on vastaava sana kielessä joka lainaa. Tavalisesti on ette kieli, joka lainaa ulos sanoja, on korkeampi staattys asemassa. Harvemin lainathaan matalastaattyskielestä.

Lainasanat on intekreeraattuja vasthaanottavan kielen strykyyrhiin eli pitävät lainaajakielen stryktyyriä. Esimerkiks saattaa sanoa: Kamppi on ollu hoorti ja svoori, mutta kyllä se siittä jyysnaintuu ja oornaintuu. Olletikki epäviralisessa puhheessa tällaista puhetta saattaa kuulla. Tässä kaikki lainasanat on intekreerattuja meänkielheen. Jos on kootinvaihto kysheessä sen saattaa sanoa näin: Missäs biilin kontrollpapper on? Sana kontrollpaper on "laina" joka ei ole intekreerattu meänkielheen ja se siis on ruottia. Ja ei ole oikeasthaan lainasana, vain merkittee kielenvaihtoa.

Kielen meettalingvistinen tietoisuus määrää kuinka paljon turhiia lainasanoja ja kootinvaihtoa käytethään. Puhekielissä on ainta matalapi meettatietoisuus ja sen takia matalampi kulttuurin tyalismi. Kirjakielessä koulutetulla on huomattavasti väehmän tarvetta käytää turhia lainasanoja [1].

Referensit[edit | edit source]

  1. Winsa 1998

Lähe[edit | edit source]

  • Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.