Jump to content

Wb/nia/Amaedola/B

Add links
From Wikimedia Incubator
< Wb | nia | Amaedola
Wb > nia > Amaedola > B
  1. Baeŵa dete ahe. Ta'eŵa sala, mesokho gaheda. Na lö göi ta'eŵa, alimagö ahulua.[1]
  2. Baeŵa sise-ise baeŵa sesolo, andrὂ sibai lö ahono isumba mati'o ikhai-khai bayakomo.
  3. Ba agaso'a wö ae mbehu, na lö ene zekhe-sekhe. Ba lö ae sumindro gosali, na lö dane-dane ladae ba tuwu gahe. Eluaha: Fatua lö öfalua hadia ia, ba ofönai'ö ua a'asogö zoguna khönia.[2]
  4. Ba böi wö amago'ö na furi, böi bö fangehera zamalali. Me niha, hulö zole baewali, so terigawa, so telögu göi. Eluaha: Böi halö esuanö khö nawöu me fa'auri hulö gaolo-gaolo wadati.
  5. Ba dalinga zi'u zamösana, so zu'a mbölödinia. Eluaha: Ero zamösana zi tola mondrohugö zi tola ia, ma soguna khönia.
  6. Ba dete gate, so gawökhu, ba ngai wokhö, ba so noro. Ba ngai wa'iki, so wowengu, ba ngai zami, so zafeto. Eluaha: No fangai ira zi sökhi zi lö sökhi, andrö moguna mangelama ita.
  7. Baeŵa sanörö tete kahe, ulö samöbö ngalai wakhe. Eluaha: Böi fazuzugö, ma te'ala ita khönia.
  8. Baga niŵa'ö zatua, ambuhua mbulu metua. Lö baga niŵa'ö ndraono, aböu gazo-gazo.[3]
  9. Balaki ba Hagöri, farada ba Ase, ba maera oroma lahe.
  10. Balatu sanörö otalua döla.
  11. Ba na so zi möi khöu mamali ana'a, fakhe ma ono mbawi. Böi andrö hare ma si fabali, aohasi ölö, börö ifuli.
  12. Banua ngero, banua narö, tanöda zi no takhamö.
  13. Banua ögamö-gamö, ba lö ibaya tangamö. ö'arö'a-röu'ö danö, dörö-dörö öhundragö.
  14. Baŵa zi farörö-rörö wofanö, luo zihola-hola lö tebato. Fofanö ndröfi lö atöngö, lö mi'ila me tedou ndraono. Eluaha: Arörö ita wangosisi inötö.
  15. Ba yae goroisa nuwu nöri, yae goroisa ndra ere. Fefu niha, falali hia, falali fasuma-sumange. Ba na öŵaö dania dödöu no ae urugi wondrege. Ba böi olifu i ndra'ugö, wa so wofo yaŵa mba'e. Eluaha: Böi talahi wa'onekheda, me so göi zonekhe moroi khöda.
  16. Bekhu zalömö sahani, i'olembai gahe zauri. Bekhu zahani salömö, idöni gahe zabölö.
  17. Belu gia belu dugala, belu gia belu damo; da'ö sibai zomasido, sagalio mamazibo.
  18. Belu gia, belu dugala, belu gia, belu godu, belu salukhö fatötöi, belu salukhö fa'udu.
  19. Belu gia, belu dugala, belu gia, belu godu. Duhu i ha tambai meme, duhu ha tambai wosu. Ba sara lahömi ifaenu, ba sara oyo zamadu.
  20. Belu gia, belu dugala, belu gia, belu magai. Belu samöri-möri hua, belu samohua sibai.
  21. Belu gia, belu dugala, belu gia, belu nakhe. Duhu i ha tambai gahe, ba anönö danö tou lahe.
  22. Belu gia, belu dugala, belu gia, belu nakhe. He na so sa'ae dania, ba no atagedo wombase'ö.
  23. Bodo-bodo mbelu gia, itimba-timba wesunia. Atua-tua i garawi, ba ifali'ö ba mbaginia molö sisiwa wenali.[4]
  24. Bodo-bodo zodonga, atua-tua zolakha.
  25. Böi ae fomböra famakara, khö ndra si fatalifusö. Ha afora si sara manga, no möi khöra fangatulö. Ba lö manö olifu ira, wa ya'ugö mbörö horö. Ba wama'udu si fa'iwa, afu so göu sölö-sölö.
  26. Böi ago ekhe si fabörö ba danga.[5]
  27. Böi a'iki sabuso, so fönau wa'olofo. Böi ege-ege solofo, so fönau wa'abuso.[6]
  28. Böi amadugö harumba, ihawui mbawau tuo. Böi a göu ba zi lö lae, iwai awönia ndra'ugö mao.
  29. Böi anaru ba dete wönö, böi onukha sotöra ba dete ndra'i.
  30. Böi ano'ö ba zi lö gazö, böi fodasa ba zi lö lali'öwö.
  31. Böi arö mböhö ba weröga, böi arö mao wa lö koko. Böi arö la'aya ba wolangi, Böi arö moyo ba wehombo.
  32. Böi atalisi nasio sizai tuturu, faböi i'obousi nagole sizai undru.[7]
  33. Böi auko dödö dalimbo ba böi obu'u dödö landröta.
  34. Böi aya ndraono mbalatu.
  35. Böi badu duo ba wehasu-hasu, tawai langu ni'au na adö'ö. Böi famadöni sinali abasö, böi famadöni ue sakhötö. Sökhi mululu mbeto na afökhö, mu'o'ö mbola ue na tegaölö.
  36. Böi bali fakhe gukuö, böi bali löföu gökö dödö. Faito-faito mböwö zokhö, ba no si sökhi mböwö mbö'ö.
  37. Böi bali'ö ayau lato sauri, göna guli oi mamözi-mözi, lö döhö na ha ni'ezosi, böi kha'ai noso na owökhi.
  38. Böi bali'ö futi zinasa, böi bali'ö ni'owalu mbua göna. Lö möi duma-duma ba zangila, me oi modoi hulu modoi zinga.[8]
  39. Böi be horö zatua horö zila'öŵa, böi be hörö zatua horö ndraono. Hana wa öbözi hulu nasu, na no i'a gö ndraono ono mao.
  40. Böi be urakha ndraono gurakha zatua, böi be urakha zatua gurakha ndraono.
  41. Böi bini'ö lauru, böi bini'ö dumba. Owewengu zi lö sendroro, me'e dödö zi lö ama.
  42. Böi bini'ö gafore, böi bila'ö lauru. Me'e dödö zi lö ama, fa'alai dödö zilumana. (faigi yaŵa variasi gamaedola andre ba no.28)
  43. Böi bözi gulö fasalatö.
  44. Böi bözi nasu zolofo, ira'u döla wahau.
  45. Böi bunu gulö fasalatö.[9]
  46. Böi dölö dödöu na molökhö, ma so mbanua fatö'u ndrumöndrö. Ma molö baulu sinönöi tanö, ma so zi bahö, fogaoni wökhö, ma ba wofanöu manendre'ö.
  47. Böi döna-döna lama baoyo.
  48. Böi döna-döna mbua ndraölö, ma ua atoru ma lö'ö. Böi osiwawöi mbua ndara, da'ö wö wangebua gogowaya.
  49. Böi döna-döna mbua ndrara, ma dania ya'ia ma tenga. Böi döna-döna mbua ndraölö, ma dania so ma lö'ö. Döna-döna mbua waya-faya. He no motöi faya-faya, buania ikhamö tanga.
  50. Böi döni mbulu nakhe ba niha sato.
  51. Böi fadögö-dögö golalu, böi foheu-heu ndruru-duru, faböi aekhu ba höröu zikhö aukhu.
  52. Böi fowua nandrulo öbunu, böi fowua weto wolau fönu. Böi öduhö lehe öfowua zaku, sökhi i na nifowua wino si lö aetu-aetu.[10]
  53. Böi e'esi zulö zi sökhi, nilaumö ba dalifusö ba ngai. Uwu wondrakö zame fangali, he ba gurifö, he ba wonowi, ba ba nga'ötö ibe'e wangali.
  54. Böi esi-esi mbowo laŵa, wa'aröu, alaŵa yaŵa. Akha ha ma'ae, ahatö tou, tola nidölö gahe ba waneu.
  55. Böi etu'ö dalu mbeweŵö afasi, ba dalu zakhömi owi.
  56. Böi fabu'u aya ndraono laŵere. Falaŵe-laŵere manö dania ia. Eluahania: Falua zi no öfabu'u ena'ö böi afatö dödö niha.
  57. Böi fadögö-dögö golalu, böi faheu-heu duru-duru, göna ba höröu zikhö aukhu.[11]
  58. Böi fafuta woekhe, böi fatutue wamaluse.[12]
  59. Böi fagokhö na lö bago.
  60. Böi faguru'ö bebe wolangi. Böi fahaö manu wemiwo.
  61. Böi fahalö-halö ba hulu, böi fahalö töi fa'orudu. Lö wö sananö ohi zorudu, ba lö sananö gae zi fatewu. So samuza mbaŵa fandröndröu, so samuza luo lö orahu. Na fabali fa'ero hulu, na faröi fabe haru-haru. Na fabali ndrela olalu, na faröi ndrela tali'anu. Na fabali lala wangai eu, lö farongo wondrundrusa manu. Lö ero ma'ökhö möido khöu, ba lö ero ngaluo möi'ö khögu.
  62. Böi fahalö töi böi fa'udu, böi fahalö töi fa'orudu. No moböwö ita gadulo manu, hulö ita gadulo mburu'u. Ha wö ba zosou'a orudu, ha ba gazuni wa'orahu. Fabali dania na ono manu, faröi dania na no aboto bu. So ni'a garaŵi ba ndru'u, so nikhai moyo ba hogu geu. So nibözi högö ba lösu, so nitagö ba woleŵa eu. So nibe böli dalu-dalu, so nibe diwo ni'owalu. So zi mate ba wa'awuyu, so göi zatua si fa'ozu-ozu. Me ha fatua abölö fahuwu, na no atua, ha tö fowewengu.
  63. Böi faheu dugala ba zi lakiafö.
  64. Böi fahö dangi-dangi, böi fahö gangango. Sara ya'ia gumele-gele, lö tebato hogo-hogo. Fahö faudu gamatela, fahö dawuyu galogo. Lö wö monini na mate, lö irongo si lazi omo.
  65. Böi fahuru ö gaga, böi fanaö-naö ö zumbila. Ya'e göu si lö alua ö'a.[13]
  66. Böi faigi mbawa mbakete, töngö i mbawa mbakhölö. Böi faigi mbawa mbinu, töngö i mbawa zanökhö.
  67. Böi faigi zökha ba hea-hea, faigi zökha ba dalu gatua.
  68. Böi faleke fali'era, böi fayaŵa afore. Böi fahera li wondrakhi, böi osiwawöi ba wolele ere.
  69. Böi famadöni sinali-abasö, böi famadöni eu-akhötö. Ni'o'ö mbola-ue na tegaölö, mululu göi mbeto na lakete-afökhö.
  70. Böi famaha wolau fauru, tou ba daŵa ba geno'o. Böi manö ösösö halu, bakha ba nitögi go.
  71. Böi fanaba bulu wakhe, böi fanaba bulu zahulö. Ötaba zi tabalö bulu, ba öröi ngafu si seselö.
  72. Böi fanaba bulu wakhe, böi fanaba bulu zahulö. Rahugö zi tabalö bulu, ba röi ngafu zi seselö.
  73. Böi fanaba i'o gö'ö, böi fanaba bawa galifa. Böi faondragö molö baulu, böi ra'u mana-mana gi'a.
  74. Böi fanila lewuö mbanua, böi fanila hao usö. öfaoso yaŵa zi tambai, ba si tambai öhundragö.
  75. Böi fanila lewuö nihundragö dambai, ena'ö nifanila adulo nifaewua-wua.
  76. Böi faondragö laöhö nangi sabe'e, böi fazuzugö gahinoa mbalö noho. Humombo'ö wö dania fabaya baluse, tezaumba'ö sa fabaya toho.
  77. Böi fa'oto nidanö ba wiga, böi sila rozi mbu si sara.
  78. Böi fatika-tika zolifu, böi fatou-tou zi no aekhu. Maliŵa khögu dödö olohu, manöi khögu dödö malimbotu.[14]
  79. Böi fatörö li yaŵagu, böi fazaere li gamaudugu. U'ila lumö na aekhu khögu, tenga ndra'o si sara ba ngafu.
  80. Böi fatörö zali yaŵagu, böi fazaere li gamaudugu. U'ila sa lumö na aekhu khögu, andrö böi sa fatuko ita talosu.
  81. Böi fatuyu utu, ba gotalua niha.
  82. Böi fazaumba mbu'uhaga si tobali fama'o nasu.
  83. Böi femondri ba wa'o'afu.
  84. Böi femörö mbawi humago, akha nifemörö zilatao. Böi femörö zi lö ngaroro, akha hulö na mogumo dufo, fatou-tou wotomo fangehao.
  85. Böi femörö mbawi muhago, sökhi wemörö manu silatao. Böi femörö zi löngaroro, lö mo'ahonoa lulu daro'o. Akha hulö mogumo dufo, ba wamatou-tou famaeri fangehao.
  86. Böi fera'ö doyo gasö lökhö, ituo dangau.
  87. Böi fodoi guluwi, böi fodoi göna, ba dete guli falemba. Fodoi manaze, fodoi ndrima, moroi ba döla moŵa'a.
  88. Böi fodoi maze tetutu, böi fodoi ndrima modetaru. Foroi mbulu nesitö sohandru, möi fangaro danga ba wondra'u. Fondra'u mbaeŵa sangötö hohou.
  89. Böi folobö akhe wofönu, ba böi folau hölua wame fotu. Tetutu dödö ndraono sawuyu, me'e dödö ndraono samalögu.
  90. Böi folobö akhe wofönu, böi folau helua mbötu-bötu. Tetutu dödö zana'u ladu, mangai tödö zanutu lösu. Iwai khönia solau gö manu, ma iwai göi sögö ni'owalu.
  91. Böi fotölu gafore, böi fadombua lauru wakhe. Mowengu dödö zi lö ama, itöngö'ö uwu gere.
  92. Böi fufu mbuwu na lö ahulu, so wombase zahou-hou.
  93. Böi fuli felai gilou si no ö'tura'ö.
  94. Böi furui ndriala, böi fatö'ö gembua. Manutu dödö la'aya, mangai dödö gere gi'a.
  95. Böi fuyu, böi gilo, böi bali.
  96. Böi gesi-gesi mbowo laŵa, wa'alaŵa yaŵa, he ha bua ma'ae wa'ahatö tou adawa-dawa.
  97. Böi gesi-gesi mbowo laŵa, wa'aröu siyaŵa. Ya'e tou mbua ma'ae, tadölö gaheda waneu.
  98. Böi gohi ruru mböhö ya'ugö laosi.
  99. Böi herai zana'u ladu, da'ö zondrino öu nasio. Böi osiwawöi zolau balalu, da'ö zamailo öu banio.
  100. Böi hulö Gawa'i Kawa'ö, halöŵönia wamati-matio. Ya'ia wö zamubua si no aro, ifaoso-faoso zi no ahono.
  101. Böi hulö harita, olifu ia gulinia.[15]
  102. Böi hulö lahundragö dalu gulö, maliŵa mbalö faföfö. Ena'ö i hulö latendre gahe zimate, adölö lö maliŵa yae.[16]
  103. Böi hulö humombo mburu'u kökö, böi hulö mu'ao waru-waru lökhö. Ha ba mbörö muhöngö-höngö, ba gamozua döhö manö.[17]
  104. Böi hulö mangerou la'imba zökha. Samuza deu ba sambua ndrou.[18]
  105. Böi hulö mowua go'o, itugu ara itugu mosindro. Akha hulö mowua wakhe, itugu mo'ösi itugu aöndrö ba aolo.
  106. Böi hulö wa'amate lea, no tokhai za'a.[19]
  107. Böi hulö walukhata zumbila, böi hulö walukhata moyo. Me hasa li nawöra larongo, me no faoma mamaukhu mamoto.[20]
  108. Böi hure ndraga na lö ösi, lö motane'a ba zuzu. Ba böi fagokhö na lö bago, aekhu'ö ba wa lö fozu.
  109. Böi ko'o nono mao ba hili, ma ba ndraso öbe nasio. Böi bali'ö menawa dalu hili, öbali'ö elea naha nomo.
  110. Böi kö'u'ö, böi kö'a'ö, böi hole'ö, böi bila'ö.
  111. Böi lafanika lewuö, lahundragö zi tambai, ba lafazawa zi tambai.[21]
  112. Böi lakhoi mbolono lö tandrösa, böi lakhoi lagasi lö tufo.[22]
  113. Böi lalöi mbörö gamaorosa, oi ahali gu'ö ba fahikhu.
  114. Böi lau dohou ba heu-heu.
  115. Böi ligi-ligi'ö ba walu, tenga ua ndra'ugö ni'owalu. Ligi'ö manö ba nidanö lambu, me dozi toyo ndriwa dai nasu.
  116. Böi lulugödo ba zanaere, böi lulugödo ba mbaho. Na so zolau khömö talau mbalatu, na so zolau khögu talau doho.[23]
  117. Böi manö fanörö o'o, böi manö fanörö lae. Taria hasugö önehesi, faigi, heza aekhu lahe.
  118. Böi musou nidanö olotu, sökhi ua na tabaloi ginötö ohahau.[24]
  119. Böi o'aya töi zöfu mbelewa, böi o'aya töi zöfu wato. Afatö na talafo zöfu, ateu na talafo oyo.[25]
  120. Böi o'ayagö lauru Ziwue, böi o'ayagö lauru folimo. Fakhe niha, ö'anu'a'ö mbawa, na fakheu, fanu'a daro'o.
  121. Böi obu'u dödö landröta, böi aoko dödö dalimbo. Böi tafalölai na khö nawöda, ba molai si'ai sa na khöda.
  122. Böi obu'u dödö landröta, böi aoko dödö dalimbo. Böi tafa lö lai na khö nawöda, ba molai sibai sa na khöda yomo.
  123. Böi öfanila kauko, böi fanila ta'uli. Lau nifanila adulo, lö ga'a lö siakhi.
  124. Böi ohe gae lofo. Böi fabu'u aya ndraono larewe.
  125. Böi olifu mbaru satua, na inötö wa'atosasa.
  126. Böi olohusi nasio zizazai, tuturu falö obou gate si ŵalu alisi .
  127. Böi olotusi gana'ua, me so zolau bözi ba garurua. Ba so zigölu samaruka hua, ba möi mbörö same fo'otalua.
  128. Böi osiwawöi laosi kiwi, laosi si no ide-ide sibai. Datölu iföfölö si mondri, darua ira'u si möi ba gowi. Hiza me ifadekha ia ba ohi, oi sumawili zolagara, oi agadudu zo'öli. Tanö manizi-nizi, banua yaŵa awai solau gadi.
  129. Böi osiwawöi golembatau, asoso gömöu sadaha-daha.
  130. Böi ötanö döwu olada, böi ötanö gae otalua.[26]
  131. Böi ozaragö zakhökhö, möi fangabua gölö. Böi ozaragö zarea, möi fangabua-bua döla.[27]
  132. Böi rörö'ö wangalu-ngalui mba'i malitataru. I'onia da'ö mba'inia.[28]
  133. Böisa hulö malu dahönagö, sambua ihalö ba isaitagö. Sökhi i na hulö malu daföfö'ö, sambua ihalö ba iföfö'ö.[29]
  134. Böi sahoi gambala, böi sahoi zi'e, faböi oroma zambore-mbore. Böi sahoi gambala, böi sahoi dufo, faböi oroma sa zangao-ngao.[30]
  135. Böi singa ba wa'akhötö.
  136. Böi sösö halu ba nitögi go, ba böi sösö döfi salözö ba högö.[31]
  137. Böi sösö lauru, bakha ba mbawa dumba. Faoma wö dania afufu, faoma dania asila.
  138. Böi sösö ndraga, bakha ba mbawa lauru. Faoma wö dania amama, faoma dania afufu. Möi famatötöi zatua döu dödö zi bohou tumbu.
  139. Böi suno niha ba wemanga, i'a zi tenga önia. Böi suno niha si lö fozu, iwai solele ya'ia.
  140. Böi ta'agö ekhe si fabörö ba ndranga.[32]
  141. Böi ta'atalisi nasio sizai tuturu, faböi i'obousi nagole sizai undru.[33]
  142. Böi taba-taba haga mbawa, böi fakhoi-khoi haga zibaya. Ma öwai ya'ia na no öla'a, ö'ila zi no ibabaya tanga.
  143. Böi tahö dödö manu si lö wöfölö.
  144. Böi tahö ngalai wakhe si lö salua yaŵa.
  145. Böi tandrö lagö lou si lö ösi.
  146. Böi tefe ndraono idanö, fa böi itefe'ö bo galitö. Me iraono zolo'ö-lo'ö, ba zatua zamaha-maha'ö.
  147. Böi tema fao'oduo saisö, ma labadu niha ma lö'ö. No ae tölu waŵa ba migö, töra ae dua waŵa mu'irö'ö.
  148. Böi tika mboto lala mba'e.
  149. Böi tika mboto lala mba'e, böi döni mbulu nakhe ba zato. Böi fatiusi mbönökha zato.
  150. Böi timba-timba noro eu, böi timba-timba zumange. To'ua sa geu sebua tareŵe nangi, to'ua tareŵe ngingo mbu mbewe.[34]
  151. Böi timba doho si lö saefa.
  152. Böi töngö mbörö, tuha ono zalaŵa. Nehesi i yaŵa hogu, lalai sorai sobawaulu.
  153. Böi tuko wulaŵa faudumö, möi tanömö gologingöu. Böi dilo-diloi dalu mbanua, ihawui zui zikhalau.
  154. Böi tuko wulaŵa tanömö golowingöu.
  155. Böi tunö zi tenga fangifiu, fa böi öbe börö hogu. Böi o'ozui zi tenga bölödiu, ihandro gadulo mbisiu.
  156. Böi tunu zobou furi nawöu.
  157. Böi tuo dalu mböhö falölöŵa sina.
  158. Böi ungu zigölu fangoya ndro
  159. Böi u'u nidanö, lö ö'ila ötema li nawöu.
  160. Böi fahoi gambala ba böi fahoi dufo, falö oroma bakha döla sangao.
  161. Böi faleke fali'era, böi fayaŵa afore. Böi fahera uli wondrahi, böi sa osiwawöi motöi ere..
  162. Bola mbago fangandrö nafo, era lakhö dötöhua.
  163. Bölödi nifaöndrö ba deu, mu'atulö'ö mbaŵa lökhö.
  164. Bö'ö wangenusi sangerönu, he ha nifalimözi isöndra. Bö'ö wangotu'ö si lö fozu, he nibahöni lö i'ila.
  165. Böra wawayasö, böra zi fakhaitö. Lö u'ila utahö, ba wa'alio ba wa'asö. Me no fagölö guli no aitö, molazalöu raidö-raidö.[35]
  166. Börö döwu mo'olola, börö gae mogola-gola. So zi tebai ba gotalua zi tola, ba wehede si no alua baeha.[36]
  167. Börö mafi ba danö, hogu mafi ba mbanua.
  168. Bosi ba mbörö, bosi ba hogu, böi erönu mbosi ba dalu.
  169. Böwö so idanö gumbu, böwö so idanö ndrekha. Lö ogö'ö na molökhö, lö falawu na motawa.
  170. Böwö, wanema mböwö.
  171. Bua-bua nifaigi, amuata nitöngöni.
  172. Bua ziraya-raya, bua zöfö-söfö, famakhai famakitö, budida si no numalö.
  173. Bude-bude ba mböröta, tobali huhuo ba hogu.[37]
  174. Bulu geu, rörö matiana, duru, rörö ziambu.
  175. Bulu mbala hili, bulu mbala ndraso. Bali-bali ba lelau, he zami he zafeto.
  176. Burutu ae mbawaulu mbatö, lö mofanö ha samösa. Ifaöndru awönia wofanö, ndra ina ba wobanua.
  177. Bu'u haga, wamao nasu, ba famböra göi wamadou manu.

Umbu

[edit | edit source]
  1. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 2 Agustus 2025.
  2. ↑ Arakhagö fefu gamaedola ba nga'örö andre no nifazaewe Marius Telaumbanua (Ama Pasca) ba grup Telegram Komunitas Wiki Nias, 16 November 2021
  3. ↑ Nifazaewe Faeryani Bate'e ba Facebook, 29 Desember 2025.
  4. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 15 Agustus 2025.
  5. ↑ Nifazaewe Faeryani Bate'e ba Facebook, 4 Desember 2025.
  6. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 21 Agustus 2024.
  7. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 12 November 2025.
  8. ↑ Nifazaewe Faeryani Bate'e ba Facebook, 11 Desember 2025.
  9. ↑ Nifazaewe Faeryani Bate'e ba Facebook, 14 September 2025.
  10. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 13 Agustus 2025.
  11. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 24 Juni 2025.
  12. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 24 Juli 2025.
  13. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 25 Juni 2025.
  14. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 22 Juli 2025.
  15. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 21 Agustus 2025.
  16. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 16 Juli 2025.
  17. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 19 Juni 2025.
  18. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 20 November 2025.
  19. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 6 November 2025.
  20. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 16 September 2025.
  21. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 2 Juli 2025.
  22. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 11 November 2025.
  23. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 28 Oktober 2025.
  24. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 2 Juli 2025.
  25. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 12 Maret 2025.
  26. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 22 April 2025.
  27. ↑ Nifazaewe Faeryani Bate'e ba Facebook, 25 Oktober 2025.
  28. ↑ Balugu Tuha Omasiö Zega (Tuhezoi Banuasibohou), Ngawalö Gamaedola ba Hoho, 1966.
  29. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 5 Agustus 2025.
  30. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 22 Juni 2025.
  31. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 29 Oktober 2025.
  32. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 12 September 2025.
  33. ↑ Nifazaewe Faeryani Batee ba Facebook, 16 Desember 2025.
  34. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 25 September 2025.
  35. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 10 September 2025.
  36. ↑ Nifazaewe Atieli Lahagu ba Facebook, 27 November 2025.
  37. ↑ Nifazaewe Faeryani Bate'e ba Facebook, 5 November 2025.

Fabaliŵa lala

[edit | edit source]

Olayama Gamaedola: A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | Ö | P | Q | R | S | T | U | V | W | X | Y | Z

Bale zato: Olayama • Angombakhata • Bawagöli zato • Monganga afo • Nahia wamakori • Nga'örö spesial • Ngawalö wanolo • Safuria tebulö • Sanandrösa • Sangai halöŵö

Retrieved from "https://incubator.wikimedia.org/w/index.php?title=Wb/nia/Amaedola/B&oldid=6983405"