Wp/fit/Tornionlaakso

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Tornionlaakso
Jump to navigation Jump to search
Meänmaa klasista

Tornionlaakso eli välistä Tornionjokilaakso on vanhaa maantietheelinen käsite alueesta Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruottissa. Tornionlaaksolla tarkoitethaan Tornion-, Muonion- ja Könkämäväylitten varrela molemin puolin väylää olevia kuntia ja maaseutua. Alue muoostaa yhtenhäisen murrealueen, ja on histuurialisesti kuulunu samhaan Ruottin entisheen Länsipohjan maakunthaan joskus 1200-luvulta lähtien aina vuotheen 1809 asti.

Tornionlaakso jaethiin kahteen[edit]

Tornionlaakso jaethiin 1809 Ruottin ja Keisarilisen Venäjän kesken vetämällä näitten raja aluetta halkovhiin Tornion-, Muonion- ja Könkämäväylhiin. Suomen ittenäistyttyä väylät on muoostanheet Suomen ja Ruottin välisen valtakunnanrajan. Molemin puolin väylää on puhuttu tornionlaaksonsuomea. Mutta Tornionväylästä tuli rajaväylä joka erotti Ruottin ja Suomen ja kehitys alkoi viimisthään 1888 menemhään kahtheen eri suunthaan kun ruottinkieliset koulut perustethiin Ruottin puolele väylää. Vuoesta 2000 lännenpuolela väylää tornionlaaksonsuomi on viralinen vähemistökieli nimeltä meänkieli. Iänpuolela väylää meänkieli on paikkakunnan suomen murre. Aina 1970-luvule asti Ruottin valtion vähemistöpulitiikka oli käytänössä ette eristää meänkieliset suomenkielisistä. 1980-luvulta on molemin puolen väylää yhä enemin kehitetty yhistäviä stryktyyriä.

Yhteistyötä Tornionlaaksossa, Pohjoiskalotissa ja Barentsin alueessa[edit]

Lestaatiolaisuus on aina yhistäny kansoja molemin puolin väyliä ja suomi on aina ollu yhteinen lestaatiolaisitten kieli ja on syy miksi vielä puhuthaan suomea lännenpuolela väyliä. Mutta muuten oli vähän yhteistyötä ennen ku Pohjoiskalotti luothiin ja yhteistyötä alethiin luomhaan 1960-luvula. Pohjoiskalotin neuvosto on toiminu aina 1967 asti, missä Norja, Suomi ja Ruotti on jäseniä 2. Yhteistyötä luothaan parhaiten yhistävillä prujektila ja rahafontia on sen takia perustettu, jokka antavat rajaylimeneville prujektile tukea, olletikki Pohjoiskalotin neuvoston fonti on vaikuttanu pitkän aijan purkamassa kultttuurirajoja. 1970-luvula suomenkieliset ruottalaiset sait luvan ette lukea suomea äitinkielenä peruskoulussa ja myöhemin meänkieltäki. 1980-luvula alkoi muutosprusessi saamhaan vauhtia ja alethiin yhä enemän hakemhaan rajaylimenevää yhteistyötä. Ensimäinen yhistys joka alko kehittämhään yhteistä siviiliyhteiskuntaa oli Tornionlaakson Musiikkiklubi, joka perustethiin 1983 ja jolla on molemilta puolin väylää johtokunnan jäseniä. Samana vuona Haaparanta ja Tornio alotit yhteistä jassifestivaalia.

Ruottin puolela oli jo alkanu eränlainen vastareaksuuni kun alethiin luomhaan ensi kertaa meänkielistä siviiliyhteiskuntaa uskonon ulkopuolela perustamalla Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys (STR-T) 1982 1, joka ei kannattanu rajaylimenevää yhteistyötä, mutta ommaa uutta kieltä ja siihen liittyvää kulttuuria, mitä aiemin kuttuthiin tornionlaakson murtheeksi. Yhistys markkeerasi ette on olemassa kulttuuriraja jolla on puliittisia ja kielisosiolookisia seurauksia. Samala alkoi tulemhaan meänkielistä kirjalisuutta, meänkielisiä lauluja, kakskielinen Tornionlaakson Teatteri ja Meän raatiu Pajalassa alkoi lähättämhään meänkielelä uutisia.

Meänmaan flaku

Tornionlaakson neuvosto perustethiin 1987 1, puliittinen elin jolla on eustajia molemilta puolilta rajaväyliä ja jopa norjalaisia kuntiaki on myötä. Kunnat Haaparanta ja Tornio on olheet etukävijännä rakentamassa Meän Tornionlaaksoa aina 1980-luvulta asti3. Kun Neuvostoliitto hajosi 1900-luvun alussa tarvithiin laajeman puliittisen aluen ja Barentsin alue perustethiin 1993. 1995 sekä Suomi ette Ruotti tulit EU-jäseneksi ja uusia rahoja tarjos yhteistyöle parempia eelytyksiä. Samala EU-jäsenyys aiheutti ette Ruottin vähemistökielet suomi, meänkieli, saame, romani chib ja jittisch sait viralisen tunnustuksen 2000. Vähemistöt orkanisoithiin yhteishiin kansalishiin yhistykshiin, Ruottissa SWEBLUL ja Suomessa FIBLUL, jokka olit osana Euruuppalaisesta vähemistöyhistyksestä, EBLUL. Sen kautta alethiin soveltamhaan Tornionlaakson Musiikkiklubin konseptia vähemistökielitten revitaliseerinki keinona yhä laajemalta Euruuppassa. Ensimäiset Euruuppalaiset vähemistökielitten laulukilpailut järjestethiin 2006 missä kaikki vähemistökielet sait olla mukana, Liet Lavlut. Seuraavana vuona saithiin aikhaan ensimäiset Pohjoismaitten vähemistökielitten laulukilpailut, Laulun Laulut Pajalhaan 2007.

Uusi kielilaki maholisti ette meni käyttää viralisesti meänkieltä ja suomea ja vähemistökielet tulit rajakunnitten yhteiseksi kieliksi. 2000-luvula on alettu pitkin rajaväyliä aina enemän järjestämhään yhteisiä siviiliyhteiskunnan tapahtumia; Meän hiihto, Meän raatiu, Sääskisafari, Meän Tornionlaakso,Meänmaan teatteri, kulttuuritapahtumia, nuorisoliittoja, yhteisiä avisia paremat maholisuuet vanhaale kakskielisille avisile Haaparannanlehti etc. Kasvavassa määrin yhistykset alkavat saahmaan johtokunnan jäseniä molemilta puolen rajaväyliä ja meänkieli/suomi on useasti yhistävä kieli. Pajala ja Kolari kuttuit yhteisessä EU-prujektissa kuntia Meänmaaksi ja yhistys Meänmaa perustethiin 2005. Kulttuuria ja siviiliyhteiskuntaa käytethään kultuurimuurin purkajina ja yhteisitä sympoolia kehitethään pitkin rajaväyliä. Yhä enemän kulttuurikäsite Meänmaa kuvvaa uutta rajaylimenevää yhteistyötä. Kuukelissa "meänmaa" saapi 5300 löytöä (2011-09). Mutta ei ole ennää aina selvä yhtenhäinen kieli muuku englanti. Kaikin ei ossaa ennää ruottia eli suomea/meänkieltä

Meänmaata


Meänmaan jälkiä

Monta Tornionlaaksoa[edit]

Tornionlaakso ei ole muuta kun maantietheelinen käsite. Tornionlaaksoa ymmäretty kulttuurikäsitheenä kuttuthaan yhä enemän Meänmaaksi. Torniolaakson seutukunta on kans yks Suomen seutukunnista, joka käsittää Pellon ja Ylitornion kunnat.

Paralellina Meänmaa termin kansa ymmärethään Tornionlaaksoa eli Tornionjokilaaksoa useasti omana maakuntana, vaikka alue kuuluukin Suomen puolela Lapin läänhiin ja Norrbottenhiin lännenpuolela väylää. Tällä käsitheelä haluthaan korostaa rajan ylittävän kulttuurhiin yhtenäisyyttä, missä suurin tekijä on yhteinen kieli; suomi ja meänkieli. Väylänvarrela on vieläkin samannimisiä kyliä eri puolila raijaa, kuten Suomen Juoksenki sekä Ruottin Juoksenki eli Suomen Jarhoinen ja Ruottin Jarhois. Kans sukulaisuussuhtheet ylittävät valtakunnanrajan ja nykyhäänkin rajan ylittävät avioliitot, poikkinaintit on aika tavalisia. 1900-luvula suomenkielinen rajaseutu koethiin Ruottissa pitkhään eränä ongelmalisena alueena. Ruottin Tornionlaaksoa pyrithiin ruottalaistamhaan olletikki vuosisaan jälkipuoliskola, minkä vuoksi alue ei ole ennää täysin yksikielisesti suomen- tai meänkielinen, vaan etenkin nuoremat sukupolvet on jo osin etusijala ruottinkielisiä.

HaparandaTornio[edit]

Histuurialisesti Tornionlaakso on osa Peräpohjolaa. Tornio on alueen kaupalinen ja histuurialinen keskus, jonka menetettyään Ruotti perusti omale puolele raijaa Haaparannan kaupunkin, jokka nykysin yhessä muoostavat kaksoiskaupunkin HaparandaTornio. Väestö vähenee ja Ruottin puolinen osa on Suomea harvemin asutettu. Haaparannala on kuitekki yhä sama väestöluku kun 30 vuotta taakse, ja Pajalassa on ensi kertaa kymmenhiin vuoshiin väestö alkanu kasvamhaan. Muita merkittäviä keskuksia on Kiruna, Ylitornio ja Matarenki sekä Pello, jokka tosin kaikki on kärsinheet voimakhaasta väestön vähenemisestä. Huomattava on myös Ylläksen matkailukeskus Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylissä Kolarin kunnassa.

Tornionlaakson tärkeimät elinkeinot on maa- ja mettätalous, kaivosteolisuus (Kiruna sekä käynistymässä kruuvahankheet Pajalassa ja Kolarissa) sekä kauppatalous, matkailu etenkin Kolarin ja Muonion kunnissa. Koko alue kuuluu poronhoitoalueesheen, Ruottin puolea on konsesuuniporonhoitoalue.

Alueen kunnat[edit]

Lähteet[edit]