Wp/fit/Meänkieli (meettatietoisuus)

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Meänkieli (meettatietoisuus)

Meänkieli ja meettatietoisuus[edit | edit source]

Kakskielisessä vähemistöalueessa osathaan useasti lukea ja kirjottaa enemistökielelä niinkun Ruottissaki, mutta heiko meettalingvistinen tietoisuus vähemistökielessä. Sama periaate jällaa murtheen ja yleiskielen välissä. Meänkielessä niinkun kaikissa puhekielisissä kulttuurissa on vähemin kulttuurista tyalismiä: viralinen/epoviralinen yhteiskunta. Ja sen takia, moni luku- ja kirjotustaijoton meänkielinen meinaa, ettei ole viralista meänkieltä, vain se epäviralinen muoto. Viralinen meänkieli kuttuthaan suomeksi eli suomensuomeks [1].

Se matalampi meänkielisen kulttuurin tyalismi on sinänsä pääsyynä miksi lainathaan ruottista meänkielheen. Ruottin kielessä pystythään erottamhaan foneemia ja tiethään erottaa murtheen kirjakielestä ja viralisista muooista. Ajatukset löytävät ja käsittelevät paremin sanoja mitä mennee analyseerata niitten osia ja on paremin käytettävissä. Lukutaijottomassa meänkielessä on vaikeampi miettiä mitä sanoja käytethään koska sanat kulkevat välittöminä ääni- ja tavuryhminä eikä puukstaavina, ja sillon turhaakin laina on maholinen. Kootinvaihto tullee useamin vähemistökielheen. Se matala meettalingvistinen tietoisuus kuvvaa miksi on olemassaa käsitheitä kun suomensuomi, joka sisältää kaikki suomen murtheet ja yleiskielen.

Nykysin tiämä ette meänkielinen prusessaa aivoissaki puhekielen erilä tavala kun kirjakielinen ruotti.

Meänkieli on puhekielinen kulttuuri[edit | edit source]

Tyypilisiä piirtheitä puhekielisessä kulttuurissa on ette on matalampi kulttuurin tyalismi, koska on matalampi meettaalingvistinen tietoisuus. Ajatusmailam on enemän sioksissa konkreettisheen ja koethuuun miljöhön, ajattelutapa on intyktiivinen, kokemuksitten perustheela tehhään päätöksiä ja vähemin apstraktitten käsitheistä veethään johtopäätöksiä. Puhekielinen kulttuuri on kans enemän liittyny kansanuskohoon ja sekylariseerinki ei ole yhtä voimaks kun kirjakielisessä kulttuurissa.

Meettalingvistinen tietoisuus muuttaa asentheita monikielisyytheen[edit | edit source]

Kun meänkielinen meettalingvistinen tietoisuus kasvaa niin meänkieliset on samassa asemassa kun ruottinkieliset ja kaikki kieliryhmät jokka sait oppia lukemhaan omala kielelä/murtheela noin 500 vuotta aikaa[2]. Ruottin kielessä osathiin lukea jonkin verran raamattua, siviiliyhteiskunta ei ollu sen takia olemassa ja ruottinkielisillä oli vähemin kulttuurin tyalismia. Kun opethiin lukemhaan ja kirjottamhaan ruottiks koko yhteiskunta muuttui.

Ja sitä mukhaan kun meänkielen/suomen meettatietoisuus kasvaa muuttuvat kans asentheet suomen kielheen, Suomheen, rajaylimenevhään yhteiskunthaan ja yhteistyöhön, kveenin kielheen, monikielisyytheen ja -kulttuurisuutheen, monikielisheen siviiliyhteiskunthaan, jopa sanakirjoitten strykthyyrinki jnp [3]. Rajarasismi heikkenee kun kulttuurin tyalismi kasvaa. Vähemistökielinen siviiliyhteiskunta tullee seurauksena kirjakielen kans, ja sen kans seuraa useampia muutosprusessia kun vähemistökielinen luovuus, pyrkimys luoa ekonoomista markkinaa vähemistökielele, itteäkantavia stryktyyriä, julkista ja viralista vähemistökielen yhteiskuntaa etc.

Referensit[edit | edit source]

  1. Winsa 1998, 1993
  2. Anderson 1991
  3. Winsa 2009a, 2009b, 2009c

Lähe[edit | edit source]

  • Anderson, Benedict R. (1991). Imagined communities: reflections on the origin and spread of nationalism (Revised and extended. ed.). London: Verso. pp. 224. ISBN 9780860915461.
  • Cipolla Carlo, M. (1969). Literacy and development in the West. Harmondsworth : Penguin books, 1969. Engelska 143. Serie: A Pelican original
  • Lindgren, Daniel (red.) (1998). Alphabeta varia. Orality, Reading and Writing in the History of Literacy. Album Religionum Umense 1. Umeå universitet.
  • Luria A. R. (1976). Cognitive Development: It's cognitive and Social Foundations. Cambridge (Mass.) & London.
  • Ong, Walther, J. (1990). Muntlig och skriftlig kultur. Teknologiseringen av ordet. Anthropos.
  • Pontecorvo, Clotilde (ed.) (1997). Writing development. An interdisciplinary view.John Benjanmins. Amsterdam.
  • Rousseau, Jean Jacques 1992. Kulturen och människan. Daidalos. Göteborg.
  • Sartre, Jean-Paul 1986. Being and Nothingness. Bristol. Great Britain.
  • Tolchinsky, L. & Teberosky, A. (1997). Explicit word segmentation and Writing in Hebrew and Spanish. I Pontecorvo, Clotilde (ed.). Ss. 77-99. Writing development. An interdisciplinary view.John Benjanmins. Amsterdam.
  • Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
  • Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
  • Winsa, Birger 2009a. Mänskliga rättigheter handlar om tillgång till sociokulturellt kapital i en ekonomisk marknad. I Elenius, Lars, Ericsson, Leif (red). Är vi inte alla minoriteter i världen. Ss. 110-123. Studier i Norra Europas historia 8. Luleå tekniska universitet. Ordfront. Stockholm.
  • Winsa, Birger 2009b. Pågående omvandling av det etniska sociala kapitalet. I Elenius, Lars, Lantto, Patrik, Enbuske, Matti (red). Fredens konsekvenser. Samhällsförändringar i norr efter 1809. Studier i Norra Europas historia 7. Ss 119-130. Luleå tekniska universitet. Luleå.
  • Winsa, Birger 2009c. Cultural Development in Minority Regions. I Pertot, S., Priestly, M. S. & Williams, C. (red.) Rights, Promotion and Integration Issues for Minority Languages in Europe. Pp. 165-180. Palgrave Studies in Minority Langauges and Communities.Great Britain.