Wp/fit/Meänkielen puhujat

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Meänkielen puhujat

Meänkielen puhujat[edit | edit source]

Kevätalven väylä

Saattaa puhua kahentyyppisestä meänkielen puhujista. Yks suurempi porukka joka aivan puhhuu epäviralista meänkieltä, mutta jonka luku- ja kirjotustaito on hyvin heiko ja sen takia koko porukala on heiko meettalingvistinen tietoisuus. Toinen ryhmä puhhuu viralista meänkieltä, jota moni sannoo ette se puhemuoto on suomea, suomensuomea eli porstuasuomea [1].

Jeenysero on aika huomattava. On aika vanhaa perine ett miehet ossaavat paremin sekä suomea ette meänkieltä, ja vaimot väittävät usemin ette het ei ossaa puhua meänkieltä eikä suomea, vaikka se on useasti heänki äitinkieli [2].

Koko Ruottissa on arvosteltu noin 150 000 henkilöä jokka puhuvat eli ymmärtävät epäviralista meänkieltä [3]. Stokholmin läänissä tuskin on enemän kun kaks tonoorinkia (s. 1993, 1994) jokka puhuvat jonkin verran ja ymmärtävät aika hyvin epäviralista meänkieltä/suomea. Epäviralista meänkieltä puhuthaan ylheisesti kaikissa rajakunnissa vanheemitten kesken. Noin 40 vuotheen asti ruotti tumineeraa kaikila aloila. Paljon harvempi ossaa viralista meänkieltä, piian vähemin kun 10 000 jolla ei ole isä eli äitiä Suomesta, eli itte ei ole Suomesta.

Jellivaarassa kielenvaihto on menny kauemaksi ja vain noin 50 ikäset ja vanheemat puhuvat jellivaaransuomea muutamissa kylissä. Monet kylät on jo täysin ruottinkielisiä. Ruotti on ainua kieli koulunkartanoilakin paitti piian muutama koulu Haaparannala ja Karesuanossa. Haaparannala lähespä kaikin väittävät puhuvansa suomea eli suomen murretta, vaikka toelisuuessa net useasti puhuvat viralista meänkieltä ja jopa epäviralista meänkieltäki. Termi on monele niin alentava ette välthethään sen käyttöä. Kenho suomi on parempi kun meänkieli[4].

Jukkasjärvensuomea eli sitä meänkieltä mitä puhuthaan Kirunan kunnassa on piian 10 000 jokka puhuvat eli ymmärtävät sen epäviralista muotoa. Hyvin harva ossaa puhua ja aina vähemin kirjottaa viralista jukkasjärvensuomea, koska säänöt on vaihtelevat kun se puhuttu murre.

Viralista meänkieltä puhuvat net jokka on Suomessa syntynheet, net jokka ossaavat lukea ja kirjottaa meänkieltä. Piian ei ole enemän kun muutama sata henkilöä jokka ei ole Suomessa syntynheet ja ossaavat puhua viralista meänkieltä, mitä moni heistä kuttuu suomeks [5].

Referensit[edit | edit source]

  1. Winsa 1993
  2. Winsa 1998
  3. Winsa 2000, 1998
  4. Winsa 1998
  5. Winsa 1998

Lähtheet[edit | edit source]

  • Winsa, Birger (1993). Meän kieli ja torniolaaksolaissitten kakskielisyys: täälä plandathaan sprookit. Helsinki: Kotikielen seura.
  • Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.