Wp/liv/Okš

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | livWp > liv > Okš
Jump to navigation Jump to search
Okš
Ursus

Ours brun parcanimalierpyrenees 1.jpg
Vōlikšimi Jelāid Animalia
Phylum Sǟlgapaggõljelāid Chordata
Klas Imtijizt Mammalia
Order Rāgilizt Carnivora
Aim Okšīd Ursidae

Okš um sūr ja joudli rāgili, kis võib vȱlda väggi kartõb ja agresīvli bet amā saggõld um ta mierīg ja ikšlimi.

Brūni okš (Ursus arctos) jelāb Eirōpõs, Āzijs ja Luntš Pūoj-Amērikõs. Brūniz okš kōskõ um irdistiz dumā-brūni, bet võib vȱlda ōgi, siņliki, valdzliki-brūni agā pigātagā mustā. Ne okšīd um nei viššõd, ku vībõd jarā īžkist õbīži ja nīemidi.

Nägu[edit]

Okšīd pitkit um 1-st 3 sōņõ metrõ ja nänt svarā võib vȱlda 700 kilōgrammõ sōņõ. Nänt tabārd pitkit um immõr 7-12 tsentimetert. Izizt okšīd āt jemīžist sūrimõd. Okš um irdistiz lītõ, jamdi kaggõl, immõr pǟ, vaimõ nik, lītizt kuorrõdõks, ja piškizt sīlmad. Mingizt suggõkst um immõrgouţlimi palg. Okšīdõn um äbjõvā nēmi ja kūlimi. Ne tūndõbõd jõvīst kardõ. Kuigid okšīd um rāgilizt, ne sīebõd ka stōdidi ja vīļidi. Nänt ambõd um ažālizt lejā kīskimizõks. Okšīd purrimiz-ambõd um laiglizt.

Pǟgiņtimi[edit]

Okš pūogan um väggi lǟlam ilās jelšõ-īedõ. Ni-sindõn okš-pūoga svarā um setku 200 grammõ ja ta um 20 sentimetrõ pitkit. Irdistiz sīndõb 1-5 pȯigõ. Pūogad sīndõbõd amā saggõld tallõ. Ne jelābõd jemā jūs immõr kakš āigastõ. Iziztõn okšīdõn pūogad kazātimizõs jag võtāmõst äb ūo. Kussõl vȯlmi līb immõr 9 kūdõ.

Jelāmizvīš ja tuoitõmi[edit]

Okšīdõn mīeldõb sīedõ sipriki\siprikiži ja miedlinkizt mietā. Okšīd sīebõd ka sīemgidi, jūŗ-vīļidi, pēgidi, mōŗidi, kukīži, purrijiži, kaļḑi. Ne sīebõd ka sūŗi jelājḑi nägţõbõks põddiŗi. Mingizt okšīd akkõbõd jõvīst lašdi ja mūḑi kaļḑi.

Okšīd kēmiz āigal tigtõb nänt tōla vastõ mōdõ. Ne võibõd nūzõ ilzõ kōd jālgiņ pǟlõ. Okšīd um väggi kierdizt lūomõd. Ne mūoštabõd jõvīst vȯigõ ja pū pǟlõ grēbõ ilzõ. Okšīd jūokšõbõd nei ku nänt jõvād ja kurād jālgad likkõbõd īd āigal. Okšīd um viššõd lūomõd ja võibõd vȱlda fǟrligõd rištīngdõn. Rištīngd pǟlõ sadābõd ne siz až ne arrõbõd ku nänt pūogad um ädās. Okšīd jelābõd amā saggõld ikšiggiņ, bäz luggõmõt aildõb-āigal. Ne tegīņtubõd amā saggõld mingiz teritōrij pǟl. Okšīd jaktimiz-mō võib vȱlda 20 kvadrāţ-kilomētõrt sōņõ. Sūŗimi jag okšīdi jelābõd 15-st 30 sōņõ āigastõ vabās lūodõksõs, vaņgõs jelābõd saggõld pǟgiņ jo kōgim.

Tōla-uņ[edit]

Mingizt okšīd, kis jelābõd kūožiz kus um kīlma, maggõbõd tōla-ūnda. Sõvvõ lopāndõksõs, sīebõd ne väggi pǟgiņ tuoitõgt, vȯtšõbõd siz mingi midžā ja maggõbõd sǟl 2-6 kūdõ. Tōla-uņššõ okšīd vīrgõbõd kevāmstiz ilzõ.

Jaktimi[edit]

Rištīngd um jaktõn okšīdi kiv āigald sōņõst. Okšīd nōgizt tīebõd mitšidi ja kōskidi. Mūndas kūožõs sīebõd okšīd vȯzzõ. Eirōpõs um nänt lug pǟgiņ piškīmõks sōnd. Mūndas kūožõs um ne kaitsõmiz allõ. Pūoj-Amērikõs, jelāb mustā okš Ursus americanus. Arktīkõs jelāb jeij-okš ( Ursus maritimus) , kis um amā sūrim rāgili. Ta sīeb pǟažāliztõks īlgidi. Täm pitkā, jamdi vālda kōskõ ja jamdi razā-kȭrda äbţõb vȯidõ lemďõmt. Pandā okš jelāb Kīnamōl ja um stōdõ-sīeji.