Wp/krl/Išorin kieli
Išorin kieli (ižoran keel) on itämerenšuomelaini kieli, kumpani kuuluu uralilaisen kieliperehen šuomelais-ugrilaiseh kieliryhmäh. Istorijallisesti kieltä ollah paistu Inkerin alovehella Venäjällä elänyöt išorit, ka nykyjäh šitä maltetah vain muutomat ihmiset (arpivojen mukah enimyölleh 70 henkie[1]). Kieli on lähehistä šukuo karjalalla ta šuomen itämurtehilla, ta šen eri murtehet ollah jakauvuttu eri alovehien mukah.[2]
Išori oli vain paistu kieli 1930-luvulla šuaten, konša Leningradin yliopisson inkeriläini docentti Väinö Junus luati išorilla lyhytikäsen kirjakielen ta šillä julkaistih kirjallisuttaki.[3] Šilloin išorin kirjuttamiseh käytettih latinalaista kirjutušjärještelmyä, ka kirjuttamini kielellä kiellettih jo vuuvvešta 1937 alkuan. Nykyni išorin kirjaimikko šäilyttäy muijen kešeššä erikoismerkit Š ta Ž tai Ä ta Ö.[2]
Lähtiet
[edit | edit source]- ↑ https://tietava.finlit.fi/inkerilaiset/kayttoohjeet-ja-taustat/inkerilaiset-sanasto/#inkerikot-eli-inkeroiset
- 1 2 https://www.omniglot.com/writing/ingrian.htm
- ↑ https://sukukielet.wordpress.com/2013/05/03/inkerin-kieli-eli-inkeroinen-izoran-keeli-maakeeli/
| Šuomelais-ugrilaiset kielet | |||
| Ugrilaine | Unkarin | Hanti | Mansi | ||
| Permiläine | Zir'ankomi | Permikomi | Udmurta | ||
| Marilaine | Niittymari | Mägimari | ||
| Volga | Erzä | Mokša | ||
| Saamilaine | Akkala† | Inarinsaami | Kiltinänsaami | Luulajansaami | Pohjoissaami | Piitimensaami | Koltansaami | Etälänsaami | Turjansaami | Uumajan saami | ||
| Baltiekku-suomelaine | Estti | Šuomi | ižora | Karjala | Kveni | Liivi | Meänkieli | Vepsä | Voti | Võro | ||
