Wp/fit/Nykyhetki

Nykyhetki on välitöntä elämää

Nykýhetki on ainua aikamuoto mikä on olemassa. Menneisyys on muistoja ja tulevaisuus on kuvitteluja ja spekylasuunia. Muistot menneisyyestä ja kuvittelut tulevaisuuesta on aina rajotettuja opjektia mitä ihminen haaveilee, katuu, ilottee, itkee, surehtii, miettii etc. On olemassa satoja sanaparsia ja runoja jokka kertovat ette nykyhetki on tärkein aikamuoto ihmisele, mutta ette sitä on vaikea saavuttaa ja ymmärtää koska käsitheelä ei ole rajotusta ja sen häätyy kokea ette ymmärtää. Nykyhetken ulkopuolela on vain ei-mithään eli olematon tyhjyys. Ihminen tahtoo/häätyy ellää menneisyyessä eli tulevaisuuessa. Mutta hyvin useasti elethään kuitekki nykyhetkeä hyvin monela aloila: ko aijaa piiliä "auttopiluutilla" sillon "auttopiluutti" on nykýhetkessä, mutta mieli muuala. ko kuuntelee mysiikkiä joka herättää tuntheita, lukkee kirjaa joka poistaa muut ajatukset, ko on kova intohimo etc sillon mieli tyhjentyy muusta ja vain nykyhetken tunhteet elävät. Kaikki nämät on hauskaa ja viehättävää paitti biilin ajo. Kaikki tuntheet ko hauska ja ilo on aina nykyhetken elämää, niinku suru ja ikävyys, vaikka opjekti joka herättää tuntheita saattaa olla menneisyyessä eli tulevaisuuessa.

Nykyhetki on lähelä, ei kaukana

Nykyhetkelä on useasti uskonolinen timensuuni ja useasti samastethaan nykyhetken Jumalan, tyhjyyen, onnen, ilon ja ikuisuuen kans, koska siinä muoossa on paljon vähemin meettatieoisuutta ja sen takia siinä muoossa elethään välittömämpää elämää/oloa/muotoa, jota löytää/näkkee enemän lasten olosta ja puhekielisissä kylttyyrissa. Esimerkiks on kirkkoisäntä Augustinus, teolooki Mäster Eckhart, matematiikko Blaise Pascal, filosooffi Ludwig Wittgentein väittänheet ettte Jumala ellää nykyhetkessä, eli jopa ette Jumala on nykyhetkeä. Kirjakielinen kylttyyri on enimäksheen välitettyä kylttyyria. Koska se välitön nykyhetki on aina näkösellä, ulottuvissa ja lähelä niin se kertoo kans miksi Uusi testamentti ja Jesus hyvin useasti puhuvat ette : Jumalan valtakunta on teän lähelä. Mutta ihminen hakkee "valtakuntaa" kaukaa, ja sen takia Uusi testamentti ja Jesus pruuvaavat opettaa ette: Hakekaa läheltä, siis aijan ulkopuolelta. Ylheinen tulkinta on kuitekki ette Jesus meinas ette "lähelä" on lähelä tulevaisuuessa, jonku vuoen päästä eli tuhanen vuoen kuluttua, siis aijan kehässä, alamaisuuessa eli orjuuessa.

Sanaparsia nykyhetkestä

• Antakaa kläpit tulla minun tykö, älkää topatko heitä. Jumalan valtakunta kuuluu heile. Tosishaan sanon ette se joka ei ota vasthaan Jumalan valtakuntaa ko kläppi ei tule koskhaan sinne. Markus ev. 10:14.

• Älä jahtaa menneisyyttä, eikä panna ototuksia tulevaisuutheen. Mikä on mennyttä on jääny perhään. Tulevaisuus on vielä kokematon ja näkymätön. Mikä ominaisuus joka on näkösellä on se mitä näet tässä ja nyt, omitten silmitten eessä koko aijan. Buddha

• Ei mikhään muu toppaa sielua oppimhaan Jumalaa, yhtä paljon ko aika ja paikka. Eckhart

• Ihminen mennee liithoon Lusiferin kansa: Jos mie nykyhetkele sanon: Viivy! Sie olet niin kaunis! Pane minun sillon vilhjoin! Se oikeus sulla sillon on! Ja mie halvaan ilman vaivaa kuolla. Minun kirkonkellot saavat sillon kolkottaa. Goethe

• Met emmä elä nykyhetkeä koska se piinaa meitä. Met karkaama tulevaisuutheen eli menneisyytheen. Tulevaisuus; se viekotteleva kalve mitä met jahtaama toivheessa ette huomena kaikki tullee paremaksi. Blaise Pascal

• Jos nykyhetki antaa meile iloa met valitama sen pakhoonmenevää luonetta. Tavote meän pyrkimyksile ei ole koskhaan ette saa ellää nykyhetkeä, son aina se tuleva. Blaise Pascal

• Huomispäivä ei tule koskhaan. Tämä päivä on aina sama päivä. Janis Joplin

• Vain elävä nykyhetki on, aina lakkauttamatta ikunen Nyt, joka sinänsä on aina uutta. Eilen ei ole, eikä huomena, vain nyt on, niinku son ollu tuhanen vuotta aikaa, ja niinku se tullee olehmaan tuhanen vuoen päästä. Tuntematon

• Ihminen ei saata ellää nykyhetkessä, vain tulevaisuus ja menneisyys viehättää meitä. Tuntematon

• Joka päivä hetki hetkeltä (r. Blott en dag ett ögonblick i sänder). Ruottin virsikirjasta

• Joka sekuntila on ikuisuuen arvo. Goethe

• Ole ilonen tässä hetkessä – son juuri elämän tarkotus. Sufisti Omar Khayyam

• Nykyhetkessä ellää iänkaikkisuus. Mäster Eckhart.

• Jos ikuisuuela meinaa ajatonta oloa joka ei ole ikunen, sillon ellää ikusesti se joka ellää nykyhetkessä. Ludwig Wittgenstein

• Huomaa se hetki mikä on.

• Carpe diem - Siippaa kiini hetkestä. Vanhaa latinalainen sanonta.

.

Koknitiivinen terapi, nauru ja nykyhetki

Nykysin tiethään ette koknitiivinen terapi (mindfulness) lääkheitten kans vaikuttaa pusitiivisesti psyykkisitten tauvitten parantumisheen. Potilas on useasti tarttunu kiini menneisyytheen ja siihen mitä meni väärin ja se sinänsä luopi oman uuen prupleemin. Koknitiivinen terapi perustuu Budismin miettimisheen ja uskonthoon tyhjyyestä ja nykyhetkestä. Koknitiivisen terapin lähtökohta on ette aikamuooista vain nykyhetki on toela olemassa ja potilhaan pittää saa miettimhään nykhetkeä ja taittamhaan ja jättämhään ajatuksia menneisyyestä ja tulevaisuuesta. Jos pystyy elämhään paremin nykyhetkessä niin psyykkiset ja fyysiset häiriöt vähentyvät. On olemassaa paljon tietheelisisä raporttia tukeamhaan tätä.

Ei se koknitiivinen terapi pyri muuhun ko nykyhetken hauskhaan joka sinänsä on koko elämän tavoite: Kaikki ihmiset pruuvaavat päästä sellaisheen elämhäämn missä heilä on aina hauskaa, iloa ja missä het saavat nauraa paljon. Kaikki tuntheet elethään nykyhetkessä. Samanlaisia pyrkimyksiä on muuala, tahalhaan hyvin joutavala alala. Intiassaa on yli kolme sattaa nauruyhistystä, joitten päätavoite on ette nauraa yhessä. Terapiin teuria väittää ette jos nauraa niin se vähentää stressiä, psykolookisia prupleemia ja sairhautta. Menthään jopa fankilhoin ja naurethaan yhessä fankiloitten kans. Väitethään ette ruumis ei tiä erottaa tekonaurua aitonaurusta: Losssaa ja fyskaa niin pitkhään ette ossaat nauraa aijosti on heän sanonta (Fake, fake until jo make). Ja aina parempi yhistyksen johtaja väittää on ette sosiaalinen hierarkia poistuuu naurussa ja kaikin on tasa-arvosetniinku tornionlaaksolaisessa saunassa missä kaikin on täysin alasti ja sosiaaliset hierarkiat on jätetty saunan ulkopuolele. Nykyhetkessä kaikin on tasa-arvoset, koska itte aikamuoto vaatii sen. Joutava nauru vaphauttaa ihmisen.

Vastakohta

Eksistenttiaaliset filosoofit ko Jean-Paul Sartre ja Martin Heidegger väittävät ette:

• Nykyhetkeä ei ole olemassa .

Lähteet

• Heidegger, Martin (1981). Varat och tiden 1-2. Originaltitel: Sein und Zeit. Översatt av Richard Matz. Doxa Press. Lund.
• Luria A. R. (1976). Cognitive Development: It's cognitive and Social Foundations. Harvard University Press. Cambridge (Mass.) & London.
• Omar Khayyam (1993). Rubaiyat. Översättning Eric Hermelin. Ellerströms. Lund.
• Ong, Walther, J. (1990). Muntlig och skriftlig kultur. Teknologiseringen av ordet. Anthropos.
• Rousseau, Jean Jacques 1992. Kulturen och människan. Daidalos. Göteborg.
• Sartre, Jean-Paul 1986. Being and Nothingness. Bristol. Great Britain.
• Winsa, Birger & Lampinen Lars (2011a). Meänmaan pahhuus - Ondska i Tornedalen. Sanaparsia - Ordspråk. Meänkielen förlaaki. Skogås.
• Winsa, Birger & Lampinen Lars (2011b). Meänmaan rakhaus - Kärlek i Tornedalen. Sanaparsia - Ordspråk. Meänkielen förlaaki. Skogås.
• Winsa, Birger (2012a). Kylähullu ja meän lainatut siivet. Ihmisen ja yhteiskunnan alkuperä, periaatheet ja kehitys. ISBN 978-91-978031-7-5. Meänkielen förlaaki. Skogås.