Wp/krl/Luatokka

Luatokka kartalla

Luatokka (venäjäkši Ладожское озеро, Ladožskoje ozero, šuomekši Laatokka) on Europan šuurin ta muajilman 13. šuurin makienvein järvi Venäjän luotehisošašša Leningradin alovehella ta Karjalan tašavallašša. Karjalankannaš erottau järven Šuomenlahešta.

Muantieto

Luatokan vesipinta-ala on 17 700 nelijökilometrie ta pituhuš 219 kilometrie. Järven keškimiäräni levevyš on 100 ta šuurin levevyš 130 kilometrie; keškišyvyš on 52 metrie. Šyvin kohta, 225 metrie, on Valamon šuaren lähellä. Järven vesitilavuš on 908 kubometrie, ta järven pinta on vain nellä metrie merenpinnan yläpuolella. Luatokašša on enämpi 500 šuardu. Šuurie šuariloita ollah mm. Riekkalansuari, Tulolansuari, Lungulansuari, Mančinšuari ta Valamo. Suaret ollah enimmyökšeh rannan lähellä. Järvi laškou Nevajoven kautti Šuomenlahteh.

Luatokkah laskijoita šuurie järvivesistöjä ollah luotehešša Šuomen puolelta Luatokkah laskija Vuokšen vesistö ta Koillis-Venäjän Onegajärveštä virtuaja Šyvärin vesistö. Šuvešša Luatokkah laškou Olhavanjoven vesistö. Pienempie Šuomen puolelta Luatokkah virtuajie vesistöjä ollah Hiitolanjoven, Kiteenjoven, Tohmajoven ta Jänisjoven vesistöt. Karjalan tašavallašša Luatokkah virratah Tulomajoki, Vitelenjoki, Miinalanjoki ta Uukšunjoki. Leningradin alovehella Luatokkah virratah pienemmät jovet Nasijanjoki, Lavajoki, Murjajoki, Seltikanjoki, Säsjoki ta Vuolehenjoki.

Geologini istorija

Luatokan nykyni lašku-uoma Nevajoki muuvvoštu läš 3300 vuotta šitten (1350 eaa.). Šitä ennein Luatokan viet lašettih Šuomenlahteh Karjalankannakšen poikki Heinjoven alovehella, ka muannoušomini, kumpani Luatokan pohjasošissa tapahtu näpiemmin kuin šuvipuolella, laški vähitelleh Luatokan pintua pohjasešša ta nošti šitä šuvešša. Pinnannoušuh vaikutti niise Vuokšen uoman puhkiemini Saimaah uuvvekši laškureitiksi lähellä Luatokan vanhan lasku-uoman suuta Karjalankannakšella läš 5700 vuotta takaperin (3700-3800 eaa.), mi lisäi Luatokkah virtuajien vesien miärie läš nellännekšellä. .

Luonto

Luatokašša eläy enämpi 40 kalalajie ta uhanalani luatokann'orppa.

Istorija

Luatokanlinna. 1100-luvulla linnotukšen ympäri rakennetih kiviset muurit ta kuuši kirikkyö.

Viikinkiaijalla 700-1100-luvuilla Luatokalla oli šuuri rouli Ruočin ta muinas-Venäjän valtivoijen kehitykšeššä. Šiih aikah Luatokan ranta oli šuvempana kuin nykyjäh. Sveanmuan Birkašta tulluot varjagit peruššettih vuotena 753 Luatokan šuvirannikolla Olhavanjoven lähistöllä Venäjän vanhin linna Luatokanlinna. Varjagit kučuttih linnua nimellä Aldeigjuborg, Aldeigjun linna.

Luatokanlinnan šijainti oli strategisešti ylen tärkie, šentäh ku šiitä on voinun varteija viikinkien päivännoušureittie, kumpasen kautti kauppa-alukšet ta šotajoukot matattih Itämereltä Konstantinopolih ta Volgalla.

Valamon manasteri peruššettih keškiaijalla Luatokan Valamon šuareh. Niise Konevičan šuarella on ortodoksini manasteri.

Rannikkolinnat

Pähkinälinnan linnotuš

• Sortavala
• Pitkäranta
• Lahenpohja
• Käkisalmi
• Pähkinälinna
• Uusi-Luatokka
• S'as'stroi
• Luatokanlinna

Tukinuittuo Petri I:n kanalissa Luatokalla Pähkinälinnašša. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin vuotena 1909 ottama valokuva.

Lähtehet

• Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta

Aihiešta muijalla

• Ylen Elävä arkisto: Laatokan ympäri henkilöautolla huristellen
• Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta*Vanhan Laatokan historia
• Linnoituksen yksityiskohtia
• Linnoituksen arkeologisia kaivauksia 2013
• Linnoituksen arkeologisia kaivauksia eri vuosilta