Wp/fkv/Suomelais-uugrilaiset kielet

Suomelais-uugrilaiset kielet oon Uralilaisien kieliin päähaara. Toinen oon samojeedikielet. Jokku lingvistit piđethään uralilaisii ja suomelais-uugrilaisiI synönyyminä. Minoriteettisuomelais-uugrilaiset kielet oon vaarassa kuola. Jokku kielet niinko liivi melkkein kuolthiin mutta sitte prööväsimä pelastaat net ja sen tähđen ko oli tarpheeksi literatuuriita ette sitä pystythiin opphiin sen pelastaminen oli suuri prošekti mutta se onnistu, tääpänä liivi oon minoriteetti kieli Latviassa. Kans kielet niin ko vatja tahi inkeroinen oon pian kuolemassa ja pelastaminen voipi olla vaikkeet. Suomelais-uugrilaisii ossaa suunale 23m ihmistä eniimiten Ungarissa , Suomessa ja Estlandissa.

Struktuuri[edit | edit source]

1 Ensi tavuila lyhyt vokaali
2 Seuraavissa tavuissa kolme vokaalii
3 Vokaaliharmonii
4 Sanan pääpaino ensimäiselä tavula.

Debatit[edit | edit source]

Uuđenaikhainen lingvistiikka oon saanu selvile ette mordoovialaiset kielet oon lähempänä öystämerensuomalaisia kielii ko marii. Jokku ungarilaiset nationalistit oon myös sitä mieltä ette Ungarin kieli ei ole Suomelais-uugrilainen mutta Turkkilainen mutta tämä oon jo tođistettu vääräksi. Myöski debatethaan siitä oonkos kvääni, meänkieli, võro ja seto kielii tahi dialektiita.

Suomelais-Uugrilaiset kielet[edit | edit source]

Litteratuuria[edit | edit source]

ikio, Ante (2003). Angela Marcantonio, The Uralic Language Family: Facts, Myths and Statistics. (Book review.) In: Word – Journal of the International Linguistic Association 3/2003: 401–412.
Bakró-Nagy Marianne 2003. Az írástudók felelőssége. Angela Marcantonio, The Uralic Language Family. Facts, myths and statistics. In: Nyelvtudományi Közlemények 100: 44–62.
Bakró-Nagy Marianne 2005. The responsibility of literati. Angela Marcantonio, The Uralic Language Family. Facts, myths and statistics. In: Lingua 115: 1053–1062.
Etymologisches Wörterbuch des Ungarischen: Register. 1997. ISBN 978-963-05-6227-0.