Meänkieli tahi vanhalta nimeltä Torniolaaksonsuomi oon suomelais-uugrilainen kieli , se oon kväänin likin sukukieli. Meänkielelä ossaa puhhuut suunale 30.000 ihmistä mutta het oon suurin osa vanhoita. Siitä debaateerathaan oonkos meänkieli dialekti tahi kieli ja se oon likempänä suommee ko Kvääni suommee. likiiaikhoina Meänkieltä oon opiskellu monet kläpit ja nuoret ja kielelä voipi olla uusi elämä. Myöski meänkielele tekkee musiikkii The Meänland. Meänkielelä oon paljo samanlassii tinkkhoita ko kväänissä, esimerkikisi H pokstaavi tullee melkkein aina samhaan paikkhaan ko kväänissä paitti ette meänkielessä ei tule kolmannen persoonan pluraalhiin "h" pukstaaviita. Viimi vuosina Meänkieli oon eđistyny enämen omaksi kieleksi ja esimerkiksi raamattu oon nyt käänetty Meänkieleksi. het oon pröövänheet kehittäät Meänkieltä ja pelastaa sitä ja nyt se oon kehittyny ettheenpäin.

Histooria

Ko Ryssä valtas Suomen Meänkieli jäi poies niistä kehityksistä jokka tuli suomheen ja sai influenssiita ruottin kielestä. Ensin koulut olthiin Meänkieleksi mutta sen jälkhiin ruotti tahtos ette meänkieliset praataathaan ruottiksi ja sen tähđen Pitkhään meänkieltä ei saanu puhhuut ja sitä kuttuthiin tyhä likhaiseksi suomeksi, Tämän tähđen Meänkieli alkoi kuolheen mutta hiljaisemin Meänkieli sai minoriiteettikielen statuksen ja nyt sitä voipi opiskela koulussa. Tääpänä kans vielä debateraathaan siitä oonkos meänkieli dialekti tahi kieli Suomessa pruukathaan sannoot ette se oon dialekti ja muuvala sanothaan ette oma kieli.

Tääpänä

Nyt meänkielelä oon uusi elämä, Meänkielen status oon paljo parempi ko menneisyyđessä ja Ruotti oon auttanu meänkielele oman kielen statuksen ja ette se oon oma kieli. Meänkielen puhhuujat oon eniimiten vanhiita mutta kläpit oon alkanheet oppiit kieltä.

Dialektit

Meänkielen dialektiin välilä oon suuri variašuuni, Jellivaaran dialekti eroaapi meänkielen dialektiistä enämen suomesta ja sitte dialektit jokka oon likimpänä Suomen staattiita ymmärethään suommee enämpi. Variašuuni dialektiissa oon issoita.

Meänkielen sanoja, joita ei käytetä suomessa

Meänkieli - suomi

följy = seura, mukana olo
hantuuki = pyyhe
kahveli = haarukka
kartano = piha
kietku = ruuantähde, erit. liha
kläppi = lapsi
knapsu = naisellinen mies
källi = hassu (tarkoittaa myös ulostetta)
pranttu = kasvimaa
saikata = värkätä
tyär = tytär/tyttö
porista = puhua
äpyli = omena
muuruutti = porkkana
potati = peruna
ko = kun
sturaani = tosi ruma olento
sole mikhään = hällä väliä
fiskaaminen = kalastaminen
klaarata = pärjätä

Meänkielistä mediaa