Wp/fkv/Meänkieli

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fkvWp > fkv > Meänkieli
Jump to navigation Jump to search

Meänkieli tahi vanhalta nimeltä Torniolaaksonsuomi oon suomelais-uugrilainen kieli , se oon kväänin likin sukukieli. Meänkielelä ossaa puhhuut suunale 30.000 ihmistä mutta het oon suurin osa vanhoita. Siitä debaateerathaan oonkos meänkieli dialekti tahi kieli ja se oon likempänä suommee ko Kvääni suommee. likiiaikhoina Meänkieltä oon opiskellu monet kläpit ja nuoret ja kielelä voipi olla uusi elämä. Myöski meänkielele tekkee musiikkii The Meänland. Meänkielelä oon paljo samanlassii tinkkhoita ko kväänissä, esimerkikisi H pokstaavi tullee melkkein aina samhaan paikkhaan ko kväänissä paitti ette meänkielessä ei tule kolmannen persoonan pluraalhiin "h" pukstaaviita. Viimi vuosina Meänkieli oon eđistyny enämen omaksi kieleksi ja esimerkiksi raamattu oon nyt käänetty Meänkieleksi. het oon pröövänheet kehittäät Meänkieltä ja pelastaa sitä ja nyt se oon kehittyny ettheenpäin.

Meänkieli puhujat.png


Histooria[edit | edit source]

Ko Ryssä valtas Suomen Meänkieli jäi poies niistä kehityksistä jokka tuli suomheen ja sai influenssiita ruottin kielestä. Ensin koulut olthiin Meänkieleksi mutta sen jälkhiin ruotti tahtos ette meänkieliset praataathaan ruottiksi ja sen tähđen Pitkhään meänkieltä ei saanu puhhuut ja sitä kuttuthiin tyhä likhaiseksi suomeksi, Tämän tähđen Meänkieli alkoi kuolheen mutta hiljaisemin Meänkieli sai minoriiteettikielen statuksen ja nyt sitä voipi opiskela koulussa. Tääpänä kans vielä debateraathaan siitä oonkos meänkieli dialekti tahi kieli Suomessa pruukathaan sannoot ette se oon dialekti ja muuvala sanothaan ette oma kieli.

Tääpänä[edit | edit source]

Nyt meänkielelä oon uusi elämä, Meänkielen status oon paljo parempi ko menneisyyđessä ja Ruotti oon auttanu meänkielele oman kielen statuksen ja ette se oon oma kieli. Meänkielen puhhuujat oon eniimiten vanhiita mutta kläpit oon alkanheet oppiit kieltä.

Dialektit[edit | edit source]

Meänkielen dialektiin välilä oon suuri variašuuni, Jellivaaran dialekti eroaapi meänkielen dialektiistä enämen suomesta ja sitte dialektit jokka oon likimpänä Suomen staattiita ymmärethään suommee enämpi. Variašuuni dialektiissa oon issoita.

Meänkielen sanoja, joita ei käytetä suomessa[edit | edit source]

Meänkieli - suomi

  • följy = seura, mukana olo
  • hantuuki = pyyhe
  • kahveli = haarukka
  • kartano = piha
  • kietku = ruuantähde, erit. liha
  • kläppi = lapsi
  • knapsu = naisellinen mies
  • källi = hassu (tarkoittaa myös ulostetta)
  • pranttu = kasvimaa
  • saikata = värkätä
  • tyär = tytär/tyttö
  • porista = puhua
  • äpyli = omena
  • muuruutti = porkkana
  • potati = peruna
  • ko = kun
  • sturaani = tosi ruma olento
  • sole mikhään = hällä väliä
  • fiskaaminen = kalastaminen
  • klaarata = pärjätä

Meänkielistä mediaa[edit | edit source]