Wp/fkv/Kainun kieli

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fkvWp > fkv > Kainun kieli
Jump to navigation Jump to search

Kväänin kieli tahi Kainun kieli oon kieli tahi suomen kielen dialekti. Kvääni sai minoriteetti kielen statuksen norjassa vuona 2005. se oonko kvääni dialekti tahi kieli on debatti siitä miten laskethaan kieli ja dialekti. Jos katothaan vaan kielitieđettä kvääni voi olla dialekti, Mutta kvääni silti eroaa suomesta enämpi ko esim: Meänkieli. mutta tääpänä kieli vasthaan dialekti oon enämpi poliittinen kysymys. Kvääniä ossaa 1500 - 8000 ihmissii. kväänin kieli oon Suomelais-uugrilainen kieli

Kven updated.png

Histooria[edit]

Pitkhään kväänien kieli olthiin kieletty mutta nytte kväänii voi oppii ja oon olemasa kväänisenteri joka koittaat autaa kväänin kieltä ja kulttuurii. Kväänin kielen oppi materiaalit oon harvinaisii joka tekkee Kväänistä vaikheen oppii internetin läpitte. Kvääni sai virallisen minoriteettikielen statuksen vuona 2005 ja vuona 2006 sitä voi oppii Tromsan universitetissa. nytte Kväänii porisee 1500 - 8000 ihmistä.

Onko kvääni dialekti tahi kieli?[edit]

Lingvistisestä näkökulmasta kvääni voi olla suomen dialekti mutta eroaa kuitenki enämpi suomesta ko esimerkiksi Meänkieli, Mutta kielen ja dialektin ero oon enämpi politiikkinen tinka eikä tyhä lingvistiikkaa. Kväänissä oon paljo norjalaisii ja saamelaisii vaikutteita ja sanoja mitä ei enää löyđetä suomesta ja pukstaavi đ jota ei ole suomessa.

Dialektit[edit]

Kväänissä oon kaksi dialektii öystä ja länsi dialektit. öystä dialektit oon paljo lähempänä suomee ko länsi dialektit koska het tulthiin norhjaan vähän hiljemmi ko länsi dialektien praataajat ja kielen kehitys oon alkanu hiljemmin. [1]

Krammatikka[edit]

Kväänissä löytyy đ samoissa paikoissa ko suomessa d esim uusi:uuđen, maito:maiđon ja pukstaavi H oon yleheinen Kväänissä ja oon reekeleitä mihin se mennee.

  • 1 Passiiveissa, sanothaan
  • 2 illatiiveissa, kothiin
  • 3 Kaikissa verbeissä missä oon sama suuntamuoto, kolmas infinitiivi muođoissa, fiskathaan, fiskamhaan
  • 4 Adjektiivit missä oon illatiivimuoto, punasheen
  • 5 kaikki sanat jokka loppuva –s:älä saava omistusmuođossa h:n, kirves: kirvheen
  • 6 Kaikissa sanoissa jokka loppuvat e-lä niiđen genetiivi muođoissa, sađet: satheen
  • 7 Kaikissa monikon perfekti ja pluskvamperfektimuođoissa, Net oon ostanheet
  • 8 Monikon kolmanessa persoonassa, het tehđhään

Kväänin kielessä oon myös paljo sijamuotoja

  1. nom ruoka ruovat
  2. gen ruovan ruokkiin
  3. par ruokkaa ruokkii
  4. ine ruovassa ruokissa
  5. ill ruokhaan ruokhiin
  6. ela ruovasta ruokista
  7. ade ruovala ruokila
  8. abe ruovatta ruokitta
  9. all ruovale ruokile
  10. abl ruovalta ruokilta
  11. ess ruokana ruokina
  12. tra ruovaksi ruokiksi
  13. com — ruokine
    1. http://www.kvenskinstitutt.no/