Wp/krl/Vuokkiniemi

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | krlWp > krl > Vuokkiniemi
Jump to navigation Jump to search
Pyhä-Il'l'an kirikkö Vuokkiniemeššä

Vuokkiniemi (ven. Вокнаволок, Voknavolok) on entini pitäjä Vienan Karjalašša. Vuokkiniemi on vieläi tänäpiänä elävä karjalaini kylä kumpasešša 200 talošša šuunnillah eläy 500 henkie. Heistä 85% ollah karjalaisie. Vuokkiniemen kylä valittih vuuvven 2017 šuomelais-ugrilaisekši kulttuurikyläkši. Vuotena 2013 alotettu Šuomelaisugrilaisen muajilman kulttuuripiäkaupunkit -ohjelma on šuunniteltu nellän vuuvven ajakši. Šen alkuhpanijana on Šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoliitto (MAFUN) ta šen tarkotukšena on esittyä šuomelais-ugrilaisen muajilman kulttuurimoninaisutta.

Vierahat enšimmäiseštä šuomelais-ugrilaisešta kulttuuripiäkaupunkista ativoissa nellänneššä kulttuuripiäkaupunkissa. Kuvašša ollah udmurttilaiset artistat, Bigi-kylän johtaja Nina Bel’ajeva (toini vaš.) ta Jelena Pl’uiko (keš.)

Šuurin oša kylöveheštä pakajau arkikielenä vienankarjalua, ta vieläi tänäpiänä kieli ta kulttuuri kyläššä eletäh väkövänä. Valtaoša nykysistä vuokkiniemiläisistä ollah runonlaulajien sukuo tahi hävitettyjen kylien eläjie ta niijen jälkeläisie. http://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2013/10/Kielikartta.pdf

Vuokkiniemi-šeura kannattau vuokkiniemiläistä perinnehtä. https://vuokkiniemiseura.wordpress.com/

Historija[edit | edit source]

Kylyä mainitah vanhoissa asiekirjoissa jo 1500-luvulla.

Muantieto[edit | edit source]

Vuokkiniemi on Kuittijärven rannalla. Vuokkiniemen läššä ollah muutki runokylät: Vuonnini, Latvajärvi, Kivijärvi, Ponkalakši, Čena, Pirttilakši, Mölkkö, Venehjärvi ta Tollonjoki. Näistä runokylistä ollah šemmoset kuulusimmat runonlaulajat kun Arhippa ta hänen poika Miihkali Perttuni Latvajärveštä, Kieleväini Vuassila, Ontrei ta Jyrki Vuonnisešta, Kettuni Jyrki ta Petri Čenašta ta Lesoni Outukka Venehjärveštä.

Kylänpiät[edit | edit source]

Vuokkiniemeh jo vanhaštah on kuulun monta pientä kylyä, kumpasie nykyjäh pietäh kylän ošina. Niitä ollah Ryhjä, Remsul'a, Kyyrölä, Kaskol'a, Šepänniemi.

Runonkeruu[edit | edit source]

Elias Lönnrot kävi Vuokkiniemeššä enšimmäistä kertua neljännellä, Kalevalan kokohpanon kannalta merkittävimmällä matallah šyyškuušša 1833. Vuokkiniemen volosti oli 1800-luvulla runonlaulun keškušta. Šiltä alovehelta on kerätty runot kanšalliseepossah Kalevalah. Elias Lönnrotin šuamista runoloista nimenomah on kerätty Vuokkiniemen alovehelta. Nykyni muajilma tietäy hänet kesseliukkona, ken kävelömällä kokosi Kalevalan.

Nähtävykšet[edit | edit source]

Vuokkiniemeššä on äijän kačottavua. Vuokkiniemeššä on tottaše Karjalan Tašavallan kaunehin koulu. A šen lisäkši kaunehen Kuittijärven kera on muitaki nähtävyykšie. Kylätalo ta šiinä olija musejo, runonlaulaja Miihkali Perttusen pačaš, tunnetun vienalaisen perintehentietäjän Santra Remšujevan koti Kalevalankavulla, Ončin talo, kumpaini ennein oli stanččiena, kaunis kirikkö Pyhä-Il'l'an kirikkö, kalmismua, Čärkkä, kumpaselta I.K.Inha otti Vuokkinemen panoramakuvan, Latvajärven juama, Kaskol’an kylänoša kumpasešša aikoinah eli runontaitaja Mari Remšu. Vuokkiniemen vanha kirikkö palo vuotena 1939 liijallisen lämmitykšen šeuraukšena.

Miihkali Perttusen pačaš. Alpo Sailon veissoš "Pohjolan Homerokšešta", Arhippaini Miihkalista. Alkuperäni veissoš on luajittu 1940-luvulla I. K. Inhan vuotena 1894 ottaman valokuvan pohjalta.

Ončin talo. Ončin talo ruato karelianismin aikah majatalona Vuokkiniemeššä.

Lähtehet[edit | edit source]

http://www.juminkeko.fi/viena/vuokkiniemi_n.html

https://vuokkiniemiseura.wordpress.com/

Aihiešta muuvvalla[edit | edit source]