Wp/krl/Jaakko Rugojev
Juakko Rugojev (15. šulakuuta 1918 Uhtuo, Neuvoštoliitto – 17. kešäkuuta 1993) oli vienankarjalaini runoilija ta kirjuttaja. Hiän kirjutti šuomekši.
Rugojev kävi keškikoulun Uhtuošša. Šen jälkeh hiän opaštu Petroskoin opaštajaininstituutissa. Šen lopetettuo hiän ruato opaštajana ta toimittajana. Jatkošovan / Venäjän Šuuren Isänmuallisen šovan aikana Rugojev oli partisanina. Hiän kuulu Ruškie partisani (Krasnyi partizan) -nimiseh partisaniošaštoh, kumpaista johti kapteni Faddei Zurih. Šovan jälkeh jo reservin majoriksi ylennyt Rugojev oli Šuomešša Liittoutunujen valvontakomission tulkkina.
Rugojev kirjutti jo 1930-luvulla šuomenkieliseh Kipinä-lehteh. Hänen enšimmäini kertomuškirja Košto ilmešty vuotena 1943. Vuuvvešta 1944 Rugojev oli Karjalan kirjuttajaliiton jäšen. Vuosina 1953–1957, 1967–1971 ta 1985–1990 oli liiton piämiehenä. Vuotena 1992 Rugojev šai Karjalan kanšalliskirjuttajan arvon.
Rugojev vaššušti 1980-luvun alušša Koštamušjärven muuttamista läheisen Koštamukšen rautamalmikaivokšen lietealtahakši. Lieteallaš kuiteski lujittih, ka Rugojevin vetomuš vaikutti - järveh lujittih pato. Pavon pivuš on kolme kilometrie. Pato vaššuštau lietevesien valumista ielläh Kuittijärven vesistöh. Alušša patuo ei meinattu rakentua. Tätä patuo alettih kuččumah ”Juakon pavokši”.[1]
Teokšie[edit | edit source]
- Šotapakolaisie, 1946
- Santtu, 1946
- Marikošen valot, 1947
- Šukupolven tie, runoja, 1948
- Elämän jano, 1949
- Rauhan lauluja, runoja, 1951
- Matkanäkyjä, 1952
- Vaikiet vuuvvet : runokirja, 1959
- Rannalla Kuitin ...: kuvaukšie Kalevalan piiristä, 1962
- Neuvošto-Karjalan näkymie, 1964
- Tarina Karjalan muašta, 1966
- Karjalaini tarina, runokirja, 1975
- Muan huolie, runoja, 1978
- Ruokoranta, romaani, 1980
- Miun karjalaiset juureni, 1982
- Karjalaisen leipäpuu, valittuja runoja, 1988
- Juakko ta Vasselei. Korpikarjalaista nuoruotta, 1997
- Kivenä košešša, valitut runot, 2003