Jump to content

Wp/krl/Čičiliusku (teatteri)

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | krl
Wp > krl > Čičiliusku (teatteri)
Koirien Kalevala -näytelmän enši-ilta, 2012

Čičiliusku (suom. Sisilisko, ven. «Ящерка», «Чичилиушку») on ainut koko muajilmašša karjalan kielellä esiintyjä kuklateatteri. Ajatuš karjalankielisen kuklateatterin peruštamisešta šynty karjalaisien kanšalaisjärještöjen etuštajien kešen. Karjalan Rahvahan Liitto ta Kanšallisien kulttuurien keškuš autettih teatterie noušša jaloilla. Enšimmäini kerähmö, kumpaseh tultih Petroskoin valtionyliopiston Itämerenšuomalaisien kielien ta kulttuuurin tietokunnan opaštujat ta piäštökkähät piettih kevätkuušša 2005 vuotena. Teatteri näyttelöy karjalan kielen livvin ta varšinaiskarjalan murtehella. Čičiliuškun artistat ollah Petroskoin yliopiston Itämerenšuomalaisien kielien ta kulttuurin tietokunnan opaštujie ta piäštökkähie. Kaikin ollah ympäri Karjalua kotosin, eri karjalaisista kylistä päin. Simvolisen Čičiliusku-nimen annettih iče nuoret artistat. Vet čičiliusku on vikkelä, ketterä ta tavottamatoin. Tällä elukalla on pitkä häntä, min še voit heittyä pois vahinkon lähestyössä, ta kotvasen ajan piäštä šillä kašvuau uuši häntä. Niin ni teatterissa yliopiston piäštökkähien tilalla tullah enšimmäisien kurššien opaštujat ta niin šäilyy jatkuvuš. Tämä emblemi hyvin paššuau artistojen univormuh – kirkkahih oranššinvärisih urheilupaitoih.

Teatterilla on kuuši näytelmyä:

Kuin hukka vasikalla muamona oli (2005)
Tämä näytelmä kertou hukašta, kumpani eläy čomašša ihmehmečäššä ta toičči varaštau ihmisiltä kanoja. Ka kerran šattu hänellä varaštua pienen hyväččäisen vasikan. Näytelmän kuluos’s’a hukašta tulou oikein huolehtija muamo vasikalla, kumpani kašvau šuurekši häräkši.

Sinipetra (2006)
Näytelmän pohjana ollah karjalan rahvahan starinat Sinipetra ta Mušta lammaš. Näytelmän tapahtumat kuvatah tavallista karjalaista kylyä, kumpasešša eletäh Anni-tyttö ta hänen muamo, čuarilua, mistä Annilla löytyy Vasselei-čuarinpoika. Nuoret mielisselläh toini toista, ka Šyöjätär ta hänen Ulli-tytär yritetäh haittua tätä kaunista rakkahutta.

Varis (2007)
Näytelmän pohjana on rahvahan laulu variksešta. Varis-näytelmä kertou tavallisien kyläläisien elämäštä: ukošta ta akašta, ket šuatetah omua Marppa-punukkuah miehellä, pahanruatajan Vas’ka-šulhasen naimahommista ta miliisimieheštä, kumpani yrittäy panna koko kylövehen kurih.

Samovuara (2009)
Nelläs on Samovuara-näytelmä Jaakko Rugojevin šamannimisen kertomukšen mukah. Šen enši-ilta oli oraskuušša 2009, Karjalan Rahvahan Liiton juhlakokoukšešša suomelais-ugrilaisen koulun tiloissa.

Koirien Kalevala (2012)
Koirien Kalevala-näytelmä pohjautuu Mauri Kunnaksen šamannimiseh tevokšeh. Karjalan rahvahallini Čičiliušku-kuklateatteri esitti uuvven karjalankielisen Koirien Kalevala -näytelmän šulakuušša 2012 KT:n Kanšallisen teatterin lavalla.

Mie olen tipa, šie olet tipa (2015)
Vesselä, naiivi näytelmä näyttäy, jotta muamon pitäy olla lapšien lähellä, eikä koko ajan töissä. Toini propleema on še, jotta ei ole olomašša vierahie lapšie, ei voi olla orpoja eikä hylättyjä lapšie.

Kuin akat mužikkua juattih (2016) Tämän näytelmän enši-ilta oli 9.6.2016.

Aihiešta muuvvalla[edit | edit source]

Čičiliušku Nuoren Karjalan saitalla