Wp/fit/Kylttyyri

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Kylttyyri

kylttyyri on hierarkkisesti luokiteltu[edit | edit source]

kylttyyri-sanala on paljo merkityksiä ja vivahteita. On olemassa esimerkiks taitheen, kielen, murthen, vaatheen, piilin, oluen, reisuitten kylttyyriä ja paljo muuta. Mutta tuskin on yhtään kylttyyriä joka on neytraalia ja ei ole arvostelun kohteena. Kaikki nämät julkisesti arvosteltut kylttyyrit on panttu sosialishiin luokhiin jokka määräävät mikä kylttyyri on suosittu ja popylääri ja mikä on laathulthaan matalampaa arvoa. Murtheet ja kieletki panthaan samhoin luokhiin ja niin kans kirjalisuus ja taijeki, ko Pierre Bourdieu on luotettavasti näyttäny.

Nuoret ihmiset ja vanheematki halvaavat puhua oikeala tavala, käyttää oikeita vaatheita, asua oikeassa paikassa, kuunella parasta mysiikkiä etc. Kaikki nämät henkilön ominauisuuet kuvvaavat sen henkilön itenttiteettiä, niinku se halvaaa näyttäytyä muile. Hyvin paljo näistä ominaishuuksista on tietoisesti hankittu ja niitten kantaja on tietoinen niitten arvosta. privaatti halvaa olla asosieerattu niitten kylttyyripiirtheitten kans jolla on korkea sosiaalinen staattys.

Hyvin tärkeä ominaisuus jos pyrkii saahmaan korkean staatyksen sosiaalisessä miljöössä ja sen takia paljo meetia kuvvausta on jos se ominaisuus asosieerathaan rahan kans. Tyyris esine on kohta aina korkeamassa staattyksessä ko halpa. Esimerkiks saapi emikratti joka praataa ruottia amerikkalaisela aksentila korkeaman arvostelun ko aafriikkalainen joka praataa ruottia somalialaisela aksentila. Ameriikan ekonoominen rikhaus vaikuttaa aksentin staattyksheen. Sen takia minuriteettikielet ja niitten kylttyyrit arvostelthiin aiemin hyvin matalaks koska ei ollu viralista ja julkista tukea ja heän paikkaa yhteiskunnan sosiaalisessa hierarkissa tuli matalaks. minuriteettikieliä asosiseerathiin maanviljelyksen, kalastuksen ja jahin kans, ja perintheeliset kylltyyrit ylheensä. Mennyttä aikaa siis.

Onkos kylttyyrissa ikuisia muuttumattomia arvoja ja käsitheitä?[edit | edit source]

Aiemin uskothiin ette taitheessa ja kirjalisuuessa on ikuiset arvot mitä ihminen yrittää paljastaa, ja hyvälä kaunokirjalisuuela ja taitheela on ikuiset arvot koska net kuvvava ikuisia muuttumattomia käsitheitä. Nykysin moni uskoo ette ei ole yhtään ikuisia ja muuttumattomia taitheelisia arvoja eli käsitheitä ja ette kaikki arvostelu on luottu hierarkkisessa yhteiskunnassa jonka pohja on raha, vaikutusvalta, tyhjyys ja olemattomuus. Vaatemuoti ja kaunheus on siis saman ekonoomisen markkinan alamainen kuin August Stringbergin kirjalisuus ja Goethen Faust. Mutta harva pustmuternisti väittää, vielä kuitekki, ette musiikissa ei ole iskusia arvoja. Beethovenin mysiikki on hyvä koska se aina herättää paljo tuntheita ihmisessä. Tässä jo yks ja sama pohja koko yhteiskunnan, persoonan, taitheen ja ihmisen ikuinen keskustelu mitä jo esimerkiks kreikkalainen Platon alotti noin 2500 vuotta aikaa. Sillon ja aina näihiin päihviin asti uskothiin ette kylttyyrissa on ikusia arvoja/käsitheitä. 1900-luvun pustmuternismi poisti kaikki nämät.

kylttyyri muuttuu kylttyyri ja sosiaali kapitaaliks[edit | edit source]

privaatti joka on kasunu esimerkiks Norrbottenissa tietää mikä arvo kaikila kylttyyriesinhilä on yhteiskunnassa ja tietää käyttäytä sen mukhaan. Paikkakuntalaisela on net kylttyyriset kootit mitä vierhaala ei ole. Niissä esinheissä missä on korkea staattys saavat paljo kylttyyri kapitaalia ja syrjää myön saavat useasti kans seuralaisia jokka kehittävät sosiaali kapitaalia ympäri sitä kylttyyrin esinettä. Esimerkiks privaatti kirjailia saattaa saa paljo kunnioitusta ja siis kylttyyrin kapitaalia, ja ko häntä alethaan kunnioittamhaan perustamalla kirjailian yhistyksiä niin kylttyyri kapitaaali alkaa muuttumhaan sosiaali kapitaaliks.


kylttyyri on ihmisen sosiaalinen kramatiikka[edit | edit source]

Markkinaekonomiissa firmat halvaavat myyä tavaraa, ja esimerkiks halvaaa Coca Cola kehittää kylttyyriä missä kaikin ostavat Coca Colaa. Sen takia on reklaamia ja kaikenlaisia markkinointi stratekioita joka halvaavat saa Coca Colale korkean staattyksen.

Ihmisellä on yks tietoinen puoli missä se päättää tietoisesti jos se ostaa Coca Colan eli ei. Mutta kylttyyri on useimiten se joka vaikuttaa ajatukshiin mutta on huomaamaton ja toimii huomaamatta, sellaista vaiti tietoa. Juuri sille tasola kaikki reklaamintekijät halvaavat ulottua. Yksi kuvvaava ja täyentävä määritelmä kylttyyristä on ette kylttyyri on ”kaikki se mitä häätyy tietää eli uskoa ette saattaa ja pystyy käyttäytämhään sopivalla tavala” ja sen takia ”kaikki kylttyyri on informasuunia” ja ”yks suuri systeemi informasuuni prusessia”[1].

kylttyyri on ihmisen sosiaalinen kramatiikki ja son yhtä tietoton ko puhekielisen ihmisen kielioppi. Hyvä vertailu on mysiikki, koska kohta kaikin on musiikin analfabeettia ja ei sen takia ossaa lukea eli ymmärtää nuottia net silit saattavat hyvin nauttia musiikista, mutta ei tiä kuinka se toimii. mysiikki vaikuttaa koko aijan alitajunassa ja met emmä tiä kuinka se vaikuttaa, mutta ette se tekkee sen. Hyvin koulutettu musiikko pystyy analyseeramhaan paljo ja tietää kuinka pittää manipyleerata tuntheita. Mutta ei silläkhään ole ko ripheitä niistä tioista musiikin kokonaisuuesta.

Kultturi-käsitheen mennee jakkaa yksityisen ja ylheisen vuorovaikutukshiin ja välitetty ja välitön kylttyyri

Referensit[edit | edit source]

  1. Lancy 1983:101


Lähteet[edit | edit source]

  • Allardt, E., Miemois, K. J.& Starck, C. 1979. Multiple and varying criteria for membership in a linguistic minority. Research reports no 21. University of Helsinki: Helsinki.
  • Allardt, E. & Starck, C. 1981. Språkgränser och samhällsstruktur. Finlandssvenskarna i ett jämförande perspektiv. Stockholm: AWE/Gebers.
  • Lancy, D. F. 1983. Cross-Cultural Studies in Cognition and Mathematics. New York: Academic Press.
  • Anderson, Benedict R. (1991). Imagined communities: reflections on the origin and spread of nationalism (Revised and extended. ed.). London: Verso. pp. 224. ISBN 9780860915461.
  • Lindgren, Daniel (red.) (1998). Alphabeta varia. Orality, Reading and Writing in the History of Literacy. Album Religionum Umense 1. Umeå universitet.
  • Luria A. R. (1976). Cognitive Development: It's cognitive and Social Foundations. Cambridge (Mass.) & London.
  • Olson, David, R. (1997). On the relations between speech and writing. I Pontecorvo, Clotilde (ed.) (1997). Writing development. Ss. 3-21. An interdisciplinary view. John Benjanmins. Amsterdam.
  • Ong, Walther, J. (1990). Muntlig och skriftlig kultur. Teknologiseringen av ordet. Anthropos.