Wp/liv/Sēmḑa
Sēmḑa um ikš vālda viedlimi midā produtsīerõbõd imtijizt semḑa-rougõzt. Se um ežmi tūoitõg ni-sindõn ja nūordõn imtijiztõn, kīnga mag äb sȭita vel mag-jovvõ munt tuoitõgt. Semḑa-rougõzt pīlõbõd rīndis agā udārs, kust läpš sōb tūoitõg immõmizõks nǟna äbţõks. Se sēmḑa sizzõl āt amād tǟdzizt tūoitõg ažād nemē proteīn, razā, tsukkõr jm Amād imtijizt sēmḑa sizzõl um nēḑi ažḑi.
Rištīngd jūomnāiga[edit | edit source]
Rištīng um āinagi imtiji, mis jatkõb semḑi ja semḑi produktõd kȭlbatimizt ka pierrõ imtimizt. Sīe pierāst kȭlbatõbõd rištīngd kuodjelājḑi nemē nīemõd, tikād, pūoj-põddõrd agā ēziļd. Amā tǟdzi semdõ āndaji lūom um nīem.
Sēmḑa produktõd[edit | edit source]
Sēmḑast vaļmõstõbõḑ pǟgiņ mūḑi tūoitõg ažḑi nägţõbõks sȭira, jogurt, kūor ja vȭidag. Tūorõz sēmḑa lǟb kierdõ appõnõks bet mū mūoḑkõks ispidāb ta kōgiņ aigõ. Tūorõz sēmḑa um immõr 88 protsentõ vietā. Mū jag sizzõl ātõ razā, proteīn ja laktōz, mis āndabõd sēmḑan makā, verm ja tūoitõg-vǟrt. Sēmḑa sizzõl um pǟgiņ kaltsijõ, midā um vajāg viššõd lūd ja ambõd pierāst. Semḑi pǟld sōb jarā võttõ razīzt jag, midā sōb nuttõd kūor. Kūoŗist sōb tīedõ vȭita. Appõn-sēmḑast sōb tīedõ sõirõ. Kīlmatõd sēmḑast sōb tīedõ saldõjummõ, Baktērijd äbţõks tīebõd jogurtõ agā kēfirõ. Tūorõzt semdõ um kīlmatimizt, ja se ispidāb kim pǟva sōņõ, až siedā vȱidabõd vōŗõs ja kīlmas kūožõs.